Opettajapulasta kärsivästä Ruotsista neuvo Suomelle: arvostakaa opettajia!
Palkkaus, työolot ja urakehityksen puute ovat syitä, joiden vuoksi Ruotsista puuttuu kymmeniä tuhansia päteviä opettajia. Ruotsin Lärarförbundetin puheenjohtaja kertoo opettajapulan syistä ja siitä, mitä Suomen pitäisi tehdä, jotta tilanne ei olisi meillä jatkossa yhtä huono.
Ruotsista puuttuu 65 000 pätevää opettajaa. Peruskoulun opettajista vain seitsemällä kymmenestä on kelpoisuus tehtäväänsä. Opettajapula on lisäksi hyvin erilainen eri puolilla Ruotsia ja eri kouluissa.
– Meillä on liian paljon sellaisiakin kouluja, joissa yhdelläkään opettajalla ei ole opettajankelpoisuutta. Pedagogiset erot ovat suuria, ja koulut ovat hyvin eriarvoisessa tilanteessa. Ne, joilla jo on päteviä opettajia, saavat niitä lisää muun muassa sen vuoksi, että nuoret opettajat haluavat kokeneita kollegoita mentoreikseen uransa alussa, sanoo Johanna Jaara Åstrand, Ruotsin suurimman opettajajärjestön Lärarförbundetin puheenjohtaja.
Jaara Åstrand osallistui pohjoismaisen opettajajärjestö NLS:n kolmipäiväiseen järjestöseminaariin, joka päättyi tänään Tuusulassa.
Ruotsin opettajapula on pahentunut koko 2000-luvun ajan, ja erityisen paljon puuttuu varhaiskasvatuksen opettajia. Varhaiskasvatuksen alalla opiskelupaikat saadaan täyteen, mutta aloituspaikkoja on Johanna Jaara Åstrandin mukaan aivan liian vähän. Pula on erityisen suuri myös esimerkiksi veiston, musiikin, kuvataiteen, espanjan ja matematiikan opettajista.
Opettajapulaan on kolme pääsyytä
Johanna Jaara Åstrandin mukaan palkka, työmäärä ja vaikutusmahdollisuuksien puute oman työn sisältöön ovat opettajapulan kolme pääsyytä.
– Opiskelijat eivät valitse opettajan ammattia, koska he saavat selvästi korkeampaa kuukausipalkkaa vaikkapa insinööreinä tai juristeina, ja koulutustaso on kuitenkin sama. Palkka on siis saatava nousemaan, hän sanoo.
Vielä palkkaakin pahempi ongelma on työmäärä. Vaatimukset erilaisten asioiden dokumentoinnista ovat koko ajan lisääntyneet, yhä useammanlaisia raportteja pitää laatia. Samalla opettajia ohjataan ylhäältä päin entistä enemmän, ja työn itsenäisyys on vähentynyt.
– Dokumentteja ja raportteja on liikaa, jos opettaja kokee, että niistä ei ole hyötyä oppilaille, toiminnalle eikä opettajan omalle kehittymiselle. Meillä puhutaan omatuntostressistä, samvetsstress, silloin kun tehtävää on kaiken aikaa liikaa ja opettaja yrittää ja yrittää hoitaa tehtävänsä tunnollisesti ja hyvin, jotta omatunto olisi puhdas. Lopulta hän kenties sairastuu, Jaara Åstrand kertoo.
Ruotsissa onkin laskettu, että 37 000 opettajaa on jättänyt työnsä sen vuoksi, etteivät he työolojen vuoksi voineet tehdä työtään hyvin. Entiset opettajat kertovat usein, että alanvaihdon ratkaisi se, että omaan työhön oli liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Jaara Åstrandin mukaan vaikutusmahdollisuuksia on pakko saada lisää, ja yhteiskunnan on luotettava opettajiin nykyistä enemmän.
– Poliitikot ovat jo 4–6:n viime vuoden ajan toistaneet iskulausetta ”antakaa opettajien olla opettajia”, mutta tilanteeseen vaikuttavat päätökset vielä puuttuvat.
Opettajille pitää saada parempi urakehitys
Koska opettajapula on kova, kunnat houkuttelevat muun muassa vastavalmistuneita opettajia korkeamman palkan avulla.
– Silloin nuori opettaja voi huomata saavansa parempaa palkkaa kuin mentorinsa. Tilanne ei ole hyvä kummallekaan, ei nuoren opettajan urakehityksenkään kannalta. Opettajien urakehitystä pitää ehdottomasti saada vahvistettua siten, että hankittu kokemus ja akateemiset lisäopinnot tunnustetaan nykyistä paremmin ja laajemmin ja että ne johtavat paitsi parempaan palkkaan, myös selkeään urakehitykseen ja korkeampaan opettaja-asemaan, Johanna Jaara Åstrand sanoo.
Korjattavaa on Lärarförbundetin puheenjohtajan mukaan siis myös opettajien palkkauksen rakenteessa, jossa kokemus ja lisäpätevyys eivät aina näy rahallisesti.
Ruotsin valtava opettajapula tarvitsee hänen mukaansa monenlaisia eri ratkaisuja: parempaa palkkaa ja työoloja, laajempia ura- ja vaikutusmahdollisuuksia ja lisäksi muun muassa opettajien työtä helpottavaa oppilashuoltohenkilöstöä. Jo nykyisin kouluihin, joilla on vaikeuksia saada päteviä opettajia, voidaan palkata kerralla kokonaisia opettajatiimejä, joiden työpaikkavalinnan valtio korvaa korkeammalla palkalla.
– Opettajien työtilanne on kokonaisuutena saatava sellaiseksi, että se antaa opettajalle luvan olla hyvä opettaja.
Neuvo Suomelle: apua jaksamiseen ja kaikille maisteritaso
Mitä neuvoja Ruotsin suurimman opettajajärjestön puheenjohtaja antaisi Suomelle, jotta opettajapula ei meillä kasvaisi naapurimaan mittaluokkaan?
– Teillähän on loistava perusta. Opettajiin luotetaan ja opettajan ammatti kiinnostaa nuoria. Pitäkää ehdottomasti näistä asioista huolta jatkossakin. Opettajilla on valtavasti kapasiteettia, voimaa ja sitoutuneisuutta, jota pitää vaalia, Johanna Jaara Åstrand sanoo.
Jaara Åstrand kehottaa suomalaisia ottamaan opettajien työhyvinvointia koskevat tiedot ja varoitussignaalit tosissaan ja tekemään systemaattisesti työtä opettajien jaksamisen puolesta.
– Pitäkää kiinni siitä, että opettajia arvostetaan. Antakaa heidän tehdä työnsä hyvin.
– Ja vielä yksi asia: varhaiskasvatuksen opettajilta ei edellytetä teillä maisterin tutkintoa. Miksi ihmeessä? Varhaiskasvatuksessa lapset hyötyvät kaikkein eniten hyvin koulutetuista opettajista. Missään muussa koulutuksessa hyötysuhde ei ole niin suuri, Johanna Jaara Åstrand sanoo.
Teksti: Airi Vuolle
Kuva: Jarkko Mikkonen