• logo
  • logo
Koulutusjärjestelmä

Opetushallitus: 2-vuotinen esiopetus lisäisi yhdenvertaisuutta

08.03.2019 - 08.49 Uutinen
Kuvituskuva

Opetushallitus tuo tänään julkaistussa selvityksessään esille monta hyvää syytä, miksi seuraavan hallituksen pitäisi säätää kaksivuotisesta maksuttomasta esiopetuksesta. Viisivuotiaiden kattava osallistuminen esiopetukseen vahvistaisi esiopetuksen asemaa ja lisäisi yhdenvertaisuutta.

Kahden vuoden esiopetus on Opetushallituksen mielestä mielekäs kokonaisuus niin oppimisen kuin opetuksen näkökulmasta. Se antaisi sekä lapselle että opettajalle aikaa tutustua sekä opetella lapsia kiinnostavia asioita leikin ja muiden pedagogisesti vaikuttavien työtapojen avulla.

Opetushallituksen tänään julkaiseman selvityksen mukaan erityisesti tukea tarvitsevat ja maahanmuuttajataustaiset lapset pääsisivät kaksivuotisen esiopetuksen avulla mukaan tavoitteelliseen kasvatukseen. Esiopetuksen järjestäminen pienillä paikkakunnilla, missä lapsia on vähän, helpottuisi, kun siihen osallistuisi kaksi ikäluokkaa.

Opetusministeri: asiasta päätettävä jo hallitusneuvotteluissa

OAJ on pitänyt kaksivuotista esiopetusta eduskuntavaalien alla esillä keinona ehkäistä syrjäytymistä. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministerin tiedotteessa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nostaa esiin, että kaksivuotisesta esiopetuksesta tulisi päättää jo tulevissa hallitusneuvotteluissa.

"Se vahvistaisi koulutuksen tasa-arvoa, ennaltaehkäisisi syrjäytymistä ja auttaisi erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia jo ennen koulupolun alkua. Haluan, että ihan jokaisella lapsella on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Vahva asiantuntijaviesti on, että perusta kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle luodaan jo lapsuudessa," opetusministeri sanoo tiedotteessa.

Opetusta vai kasvatusta?

Opetushallitus esittää selvityksessään vaihtoehtoisia malleja, joilla kaksivuotinen esiopetus voitaisiin toteuttaa. Viisi- ja kuusivuotiaiden esiopetuksesta voitaisiin säätää esimerkiksi perusopetus- tai varhaiskasvatuslaissa tai esiopetusta varten voitaisiin säätää kokonaan oma laki.
 
OAJ kannattaa sitä, että 5–6-vuotiaiden esiopetukseen sovelletaan jatkossakin perusopetuslakia. Tällä hetkellä esiopetukseen osallistuvat 6-vuotiaat, ja esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa.
 
– Perusopetuslaki vahvistaisi yhtenäistä koulupolkua ja opetushallituksen esille nostamat lainsäädännön muutostarpeet voitaisiin tehdä siihen helposti, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen perustelee.

Perusopetuslaki takaa, että esiopetus on maksutonta ja voittoa tavoittelematonta.

Lahtinen muistuttaa, että perusopetuslaki takaa, että esiopetus on maksutonta ja voittoa tavoittelematonta. Se turvaa myös lapselle mahdollisuuden saada tukea heti kun tarvetta ilmenee sekä sen, että oppilashuollon palvelut ovat käytössä. Esiopetusta antaa esiopetuskelpoinen varhaiskasvatuksen opettaja tai luokanopettaja, jonka apuna voi olla avustaja tai lastenhoitaja.

OAJ: kaksi lakia ei ole ongelma

Opetushallitus pohtii selvityksessään, onko tarpeellista, että esiopetuksessaolevien lasten päivää säätelee kaksi eri lainsäädäntöä, perusopetuslaki ja varhaiskasvatuslaki. Lahtinen ei näe siinä ongelmaa. Esiopetus on oma kokonaisuutensa, jolla on myös oma opetussuunnitelma. 

– On hyvä, ettei esiopetus ole varhaiskasvatuslaissa, jotta esiopetuksen itsenäinen asema osana lapsen koulupolkua säilyy selkeänä. Toisaalta tarvitaan varhaiskasvatuslaki korostamaan, että esikoululainen ei ole vielä koululainen. Esiopetuksella olevalla lapsella on oikeus myös varhaiskasvatukseen. 

Esiopetuksella olevalla lapsella on oikeus myös varhaiskasvatukseen. 

Lahtinen muistuttaa, ettei esiopetuksessa olevan lapsen varhaiskasvatusta voi korvata aamu- ja iltapäivätoiminnalla tai kerholla. Niissä ei ole vastaavan sisältöisiä valtakunnallisia tavoitteita eikä säädöksiä henkilöstön kelpoisuuksista sen kummemmin kuin ryhmäkoostakaan. Niissä lapsella ei myöskään ole oikeutta saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea.

Tilastot ja opettajarekisteri tarvitaan

Opetushallitus tuo selvityksessään esille myös esiopetusta koskevia tilastoinnin puutteita. Myös OAJ pitää ongelmallisena sitä, ettei kunnissa tarkkaan tiedetä, millaiseen varhaiskasvatukseen kukin lapsi osallistuu.
 
Esiopetukseen osallistuminen voi tarkoittaa käytännössä hyvin erilaisia asioita. Lapsen asuinkunta pitäisi Nina Lahtisen mielestä velvoittaa valvomaan lapsen osallistumista esiopetukseen vastaavalla tavalla kuin perusopetukseenkin. 
 
Tilastoista puuttuvat nyt myös opettajat. Lahtinen toivoo, että tuleva hallitus tarttuu pikaisesti asiaan ja perustaa opettajarekisterin, jotta tiedettäisiin, kuinka paljon esiopetukseen kelpoisia opettajia on missäkin päin Suomea.

– Opettajarekisteri kertoisi, tarvitaanko opettajia lisää vai onko heitä riittävästi tilanteessa, jossa viisivuotiaita tulee esiopetukseen lisää, mutta syntyvyys laskee.

Opettajarekisteri kertoisi, tarvitaanko opettajia lisää vai onko heitä riittävästi.

Opettajarekisteristä saatava tieto on Lahtisen mukaan tarpeen kaikissa muissakin kasvatus- ja koulutusuudistuksissa.

Kelpoisuuksista on pidettävä kiinni

Opetushallitus pitää kiinni siitä, että esiopetusta antavat vain esiopetukseen kelpoiset opettajat.
 
"Laadukas opetus ja kasvatus edellyttävät esiopetuksen henkilöstön kelpoisuustason säilyttämistä. On tärkeää, että 5- ja 6-vuotiaiden ryhmissä on pedagogisen koulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia," selvityksessä todetaan.

Laadukas opetus ja kasvatus edellyttävät esiopetuksen henkilöstön kelpoisuustason säilyttämistä.

Selvityksessä tähdennetään, että joustavia ja saavutettavissa olevia ratkaisuja tarvitaan myös henkilöstön lisä- ja muuntokoulutukseen.

Vastuu esiopetuksesta olisi kunnalla

Esiopetuksen järjestämisen tulisi opetushallituksen mielestä olla jatkossakin kunnan velvoite. Yksityinen järjestäminen voisi olla nykyiseen tapaan luvanvaraista tai kunnan valvomaa, sopimuspohjaista toimintaa.
 
Yhtenäisen laadun takaamiseksi esiopetuksen järjestämistä ja kelpoisuuksia koskevien säädösten sekä opetussuunnitelman perusteiden tulisi selvityksen mukaan koskea jatkossakin kaikkea esiopetusta järjestäjästä riippumatta. Myös lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen tuki ja monialaiset tuen palvelut tulisi olla saatavissa kaikessa esiopetuksessa.

Joka viides 5-vuotias jää vielä ilman varhaiskasvatusta

Esiopetuksella on Suomessa vankka asema. Valtaosa suomalaisista perheistä pitää lasten esiopetukseen osallistumista tärkeänä, ja lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen.
 
Viisivuotiaista varhaiskasvatuksen ulkopuolella on kuitenkin edelleen noin 20 prosenttia. Lahtinen toivoo, että velvoittavalla kaksivuotisella maksuttomalla esiopetuksella saataisiin kaikki viisivuotiaat mukaan.

Karvi: maksuttomuus lisäsi osallistumisastetta

Opetushallituksen selvitys kaksivuotisesta esiopetuksesta julkistettiin 8. maaliskuuta. Selvitys liittyy opetusministeriön kokeiluun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ja sen kehittämisestä.

Ensi syksystä lähtien maksuttoman varhaiskasvatuksen piirissä on jo kolmannes 5-vuotiaista. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin selvityksen mukaan maksuttomuus on lisännyt 5-vuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Leena Koskela

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee