• logo
  • logo
Palkka

Pääluottamusmiehet: Yliopistojen paikoillaan polkeneet palkat nousuun

22.03.2019 - 13.36 Uutinen
Kuvituskuva
Pääluottamusmiehet Seppo Sainio ja Mirkka Ali-Laurila toivovat tulevalta hallitukselta yliopistoille kunnollisia toimintaedellytyksiä.

Yliopistojen pääluottamusmiehet toivovat, että uusi palkkausjärjestelmä sysää palkkoja vähitellen ylöspäin. OAJ:n yliopistoasiamies vinkkaa, että nyt kannattaa pyytää henkilökohtaisen suorituksen arviointia, sillä kesällä jaetaan suoriutumiseen perustuva järjestelyerä.

Lehtori Mirkka Ali-Laurila muistaa vanhan läpinäkyvän palkkasysteemin, jossa määrävuosikorotukset tulivat kullekin ajallaan, ja kaikki tiesivät toistensa palkat.

– Vuonna 2006 tuli tämä uusi järjestelmä, jota markkinoitiin nimenomaan kannustavana palkkausjärjestelmänä. Yliopistojen palkankorotukset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi, Åbo Akademin pääluottamusmies Ali-Laurila sanoo, ja Helsingin yliopiston pääluottamusmies, yliopistonlehtori Seppo Sainio komppaa häntä.

– Yliopistoissa on annettu viime vuosina todella huonosti palkankorotuksia, ja henkilökohtainen palkanosa on liukunut huonosti ylöspäin.

Tavoitteena nostaa henkilökohtaista palkanosaa

Tämän vuoden alussa otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Uudistuksessa pyrittiin parantamaan mahdollisuuksia nostaa nimenomaan henkilökohtaista palkanosaa. Työsuoritusta kuvaavien tasojen määrä väheni yhdeksästä suoritustasosta neljään suorituskategoriaan, ja palkka voi liukua myös suorituskategorian sisällä.

Uusi liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen prosentin kymmenyksen tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta. Liukuvalla systeemillä pyritään antamaan työnantajalle entistä enemmän mahdollisuuksia palkankorotusten kohdentamiseen.

– Palkkausjärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu omassa yliopistossani hyvässä hengessä työnantajan kanssa. Silti pelkona on, että suuri määrä korotuksen ansainneita työntekijöitä jää palkitsematta, Sainio sanoo.

Tappiomielialassa ei edes haeta palkankorotusta

Ongelmana on jaettavan puute.

– Järjestelmä voisi toimiakin, jos olisi rahaa käytössä. Esimies joutuu sanomaan liian usein, että olisit kyllä ansainnut korotuksen, mutta siihen ei ole rahaa. Lisäksi tämä ei ole avoin järjestelmä, sillä emme tiedä, ketkä saavat korotukset, Ali-Laurila toteaa.

Viime vuosina yt-aalto on pyyhkäissyt yli yliopistojen, ja se on jättänyt ihmisille tappiomielialan.

–Ei motivoiduta edes hakemaan palkankorotusta henkiosaan, kun ajatellaan, ettei niitä kuitenkaan saa.

Tarvitaan riittävästi henkilöstöä ja vakaata perusrahoitusta

Palkkojen polkeminen paikallaan on osa viime vuosina vallinnutta korkeakoulujen ja tieteen voimavarojen heikentymistä.

– Yliopistojen näivettyminen on viety liian pitkälle, se alkaa lamauttaa toimintaa, Ali-Laurila sanoo.

Pääluottamusmiesten mielestä yliopistot tarvitsevat maan uudelta hallitukselta hyvät toimintaedellytykset.

– Tarvitaan riittävästi henkilöstöä sekä vakaata perusrahoitusta, jolla taattaisiin opetuksen laatu. Yliopistojen tulee myös olla kilpailukykyisiä työpaikkoja, Sainio korostaa.

Palkkausjärjestelmän kehitys ei saa tyssätä tähän, vaan sitä pitää jatkaa.

– Nyt pitää lähteä miettimään työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä sitä, miten tehdään henkilökohtaisen suoriutumisen arvioimisesta edes jollakin tavalla objektiivista, Sainio ehdottaa.

Desimaaleista kohti tasalukuja

Mirkka Ali-Laurila ja Seppo Sainio osallistuivat valtakunnallisille yliopistojen luottamusmiesten neuvottelupäiville Akavatalossa.

OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen esitti kuulijoille koostetta siitä, kuinka uutta palkkausjärjestelmää on ohjeistettu eri yliopistoissa.

­– Uusi liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen 0,1 prosentin tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta. Työehtosopimusosapuolet kuitenkin suosittelevat, että nämä korotukset tehdään kokonaisina prosenttiyksikköinä, ja näin yliopistot ohjeistavat. Yleisimmät korotussuositukset vaihtelivat 2–7 prosentin välillä. Tavoitteena yliopistoissa näyttää olevan myös se, että päästään pois desimaaleista tasalukuihin, Tanskanen sanoo.

Sopimuskauden seuraava järjestelyerä jaetaan 1.6.2019. Silloin jokaisella yliopistolla on käytettävissä henkilökohtaisen suoriutumisen palkitsemiseen 0,85 prosenttia palkkasummasta.

– Viimeistään nyt henkilöstön kannattaa pyytää henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia, Tanskanen kehottaa.

Tämä koskee työntekijöitä, joilla tulee kaksi vuotta täyteen edellisestä arvioinnista. Yliopistot ovat omissa ohjeissaan määritelleet tämän kevään arviointijakson ajankohdan, jolloin arvioinnit tehdään.

Lue täältä, mikä kaikki muuttui yliopistojen ja harjoittelukoulujen palkkausjärjestelmässä 1.1.2019.

Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Heikki Pölönen