OAJ selvitti kyselyllä syitä, millä perusteilla perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta kieltäytyneiden koulujen opettajat ovat tehneet äänestyspäätöksensä. Painavin syy kieltäytymiselle oli pelko työajan riittämättömyydestä. Opettajat eivät myöskään luottaneet siihen, että sopimusta noudatettaisiin käytännössä siten kuin on tarkoitettu.
Perusopetuksen vuosityöaikakokeiluun lähtemisestä on tähän mennessä äänestetty kuuden kaupungin 28:ssa eri koulussa. Näistä yhdeksän koulun opettajat ovat äänestäneet koulunsa kokeiluun ja ei-äänet ovat voittaneet 19:n koulun äänestyksessä.
OAJ:n paikallisyhdistykset ja luottamusmiehet selvittivät kyselyn avulla kokeilusta kieltäytyneiltä kouluilta syitä, miksi koulujen opettajat ovat äänestäneet kokeilua vastaan tai sen puolesta. Opettajat saivat valita useita syitä, minkä vuoksi prosenttiosuudet ovat paikoin yli sadan prosentin. Aloite kyselyyn tekemiseen lähti OAJ:n valtuutetuilta.
Kysely tehtiin neljässä kunnassa: Espoossa, Helsingissä, Vaasassa ja Vantaalla. Loppukeväästä lähetettyyn kyselyyn vastasi 207 opettajaa. Vastaajista 43 prosenttia on aineenopettajia, 36 prosenttia luokanopettajia, 20 prosenttia erityis- tai erityisluokanopettajia ja prosentti muita opetusalalla työskenteleviä. OAJ:n hallitus käsitteli tuloksia viime kokouksessaan.
Työajan riittävyys arvelutti
Kyselyyn vastanneista henkilöistä 67 prosenttia oli äänestänyt kokeilua vastaan ja 27 prosenttia kokeilun puolesta. Loput kuusi prosenttia vastaajista ei ollut osallistunut äänestykseen.
Painavin syy kokeilusta kieltäytymiselle oli se, etteivät kyselyyn vastanneet henkilöt luottaneet työajan riittämiseen. Heidän huolenaan oli, ettei sitomaton työaika riittäisi oman opetuksen suunnitteluun ja jälkityöhön. Näin kertoi 63 prosenttia vastanneista opettajista.
Sitomaton työaika on opettajan itsenäistä luottotyöaikaa, jonka opettaja saa tehdä paikasta, ajasta ja tavasta riippumatta. Tämä työaika on tarkoitettu pääasiassa oman opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Kokemus työajan riittävyydestä jakaa OAJ:n tekemän kyselyn perusteella myös kokeiluun osallistuvien opettajien mielipiteitä.
– Kokeilun seurannan yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten taataan riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun, jälkityöhön ja arviointiin. Jos työnantaja laittaa sitomattomalle työajalle muuta kuin opetuksen suunnitteluun ja jälkityöhön varattua työtä, sitomattoman työajan prosentin tulee nousta. Sopimusta ei noudateta oikein, jos näin ei tapahdu, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen sanoo.
Luottamus keskiössä
Lähes yhtä suuri syy kokeilusta kieltäytymiselle oli käsitys, että opettajan palkka olisi laskenut suhteessa hänen ennakoimaansa työmäärän kasvuun. Näin arvioi 60 prosenttia vastaajista. Kokeilusopimuksen palkat ovat 2,5 ylituntia korkeammat kuin OVTESin palkat, mutta vastaavasti viikoittainen opetustuntien määrä voi olla arkipyhien määrästä riippuen noin puolitoista tuntia enemmän verrattuna nykyiseen opetusvelvollisuuteen. Kokeilun vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 520 tuntia. Vuotuisesta tuntimäärästä vähennetään maanantain ja perjantain välille osuvat arkipyhät eli loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä. Palkka maksetaan 1 520 tunnin mukaan.
Kahdella keskeisimmällä kieltäytymiseen johtavalla syyllä näyttäisi olevan yksi yhteinen nimittäjä. Sekä pelko työajan riittämättömyydestä että työn lisääntymisestä ja siihen nähden pienestä palkanlisästä selittyvät ainakin osittain sillä, että opettajat eivät luota siihen, että sopimusta sovelletaan oikein.
Kokeilusopimuksessa esimerkiksi sanotaan, että sitomatonta työaikaa on sopimuksen mukaan varattava opettajan todellisen arvioidun tarpeen mukaan. Tarpeeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi opetettavien aineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko sekä eriyttämisen tarve, opetus- ja kasvatustehtävän luonne sekä muiden kuin opetukseen liittyvien tehtävien luonne.
Opettajat eivät kyselyn perusteella luota, että näin todellisuudessa tapahtuu. Työnantajan uskotaan myös haluavan laittaa opettajalle paljon opetustyötä ilman, että niiden suunnitteluun ja jälkitöihin varataan riittävästi aikaa.
– OAJ:lle on kriittisen tärkeää, että sopimustulkinnat ovat työnantajapuolella samanlaiset kuin OAJ:ssä. Jos sopimusta ei sovelleta oikein, emme saa oikeaa tietoa sopimuksen toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Ei myöskään ole reilua, että opettajat joutuvat taistelemaan itselleen mahdollisuuden tehdä työnsä kunnolla. OAJ on puuttunut vääriin sopimustulkintoihin, mutta luottamus rakennetaan arjessa. Työantajan on mahdollistettava rehtoreille se, että he voivat yhdessä opettajien kanssa toteuttaa kokeilua sopimuksen mukaan, painottaa OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.
Opetusvelvollisuustyöajan toimivuudesta eriäviä mielipiteitä
Kyselyyn vastanneilla opettajilla oli hyvin eriäviä mielipiteitä opetusvelvollisuuksiin perustuvan työajan toimivuudesta. Suurin syy kokeilua puoltaville äänille oli kokemus opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän toimimattomuudesta. Tämän vuoksi opettajat olisivat halunneet kokeilla uudenlaista työaikamallia. Vastaajista 66 prosenttia kertoi äänestäneensä kokeilun puolesta tästä syystä.
Toisaalta taas kokeilusta kieltäytyneistä opettajista 43 prosenttia kertoi kieltäytymisen syyksi sen, että he ovat tyytyväisiä nykyiseen työaikajärjestelmään.
– Kyselyyn vastanneiden tyytyväisyys opetusvelvollisuuksiin perustuvaan työaikajärjestelmään vaihtelee kunnittain, Pankkonen sanoo.
Esimerkiksi Espoossa 26 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä opv-työaikaan, Vantaalla tyytyväisiä on lähes puolet vastaajista.
Uteliaisuus työaikamallien kehittämiseen
Avovastauksissaan kokeiluun lähtemisen puolesta äänestäneet opettajat kertovat, että he olisivat halunneet nähdä, kuinka paljon heillä menee aikaa muuhun kuin opetustyöhön. Heidän mukaansa vuosityöaikamallissa korostuu se, että opettajan työ on paljon muutakin kuin opettamista.
Vastauksista käy ilmi, että osa kokeiluun lähtemisen puolesta äänestäneistä opettajista on seurannut itsenäisesti työaikaansa ja huomannut tehneensä viikoittain ylityötä. Heidän toiveenaan on saada kaikesta työstä korvaus ja siksi he olisivat halunneet tulla mukaan kokeiluun.
– Myös ylipäänsä uuden kokeileminen ja halu osallistua kehitystyöhön kiinnosti kokeilun puolesta äänestäneitä opettajia, Pankkonen kertoo.
Avovastauksissa kerrotaan, että vain kokeilemalla voidaan saada tietoa vaihtoehtoisten työaikamallien hyvistä ja huonoista puolista. Myös Lindroos toteaa, että kokeilussa on kyse nimenomaan kokeilemisesta.
– Kokeilun avulla selvitetään vaihtoehtoisen työaikamallin toimivuutta tai toimimattomuutta. Ennen kokeilua meillä kaikilla voi olla ainoastaan mielikuvia siitä, mitä vuosityöaika saattaisi olla.
Voiko kokeilu rajata opettajan työmäärää?
Yksi perusopetuksen vuosityöaikakokeilun tarkoituksista on selvittää, voisiko vuosityöaikamalli auttaa opettajan työmäärän rajaamisessa. Opettajien mielikuvat jakautuivat melko tasaisesti työaikamallin tuomasta mahdollisuudesta oman työmäärän rajaamiseen, sillä molempien vaihtoehtojen puolesta äänesti lähes yhtä usea opettaja.
Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia kertoi yhdeksi kieltäytymisensä syyksi uskon siitä, ettei kokeilu auta työmäärän rajaamisessa. Toisaalta 54 prosenttia kyselyyn vastanneista äänesti kokeilun alkamisen puolesta siksi, että heidän käsityksensä mukaan kokeilu olisi tarjonnut mahdollisuuksia työmäärän rajaamiseen.
Vuosityöaikamallin tuoma mahdollisuus työmäärän rajaamiseen jakaa myös kokeilussa olevien opettajien mielipiteitä. Heistä 61 prosenttia kertoo, että kokeilu on auttanut rajaamaan heidän työaikaansa, 39 prosenttia taas on toista mieltä.
– Kannustamme tietysti myös muita kuin vuosityöaikakokeilussa mukana olevia opettajia seuraamaan oman työajan kulumista. Kun työajan käytöstä on dataa, on helpompi tarvittaessa ottaa esimiehen kanssa puheeksi se, että jätetäänkö jotain tekemättä vai ostetaanko opettajalta lisätunteja, Pankkonen sanoo.
Seurannan avuksi OAJ on kehittänyt jäsenten käyttöön Vipu-sovelluksen sekä ys-ajan suunnittelutaulukon.
Kokeilu ei ala vastoin opettajien tahtoa
OAJ:n hallitus on linjannut, että kokeiluun voivat osallistua vain sellaiset koulut, joiden opettajat haluavat siihen osallistua.
– Kokeilu ei ala vastoin opettajien tahtoa, vaan mukana olevien koulujen OAJ:n jäsenten enemmistö on äänestänyt halukkuudestaan lähteä mukaan kokeiluun, Pankkonen avaa mahdollisten uusien kokeilujen aloittamista.
Paikallisyhdistykset määrittävät tarvittavan äänienemmistön, jolla kokeilu voi alkaa. Kaikissa kunnissa kokeiluun tarvitaan vähintään viidenkymmenen prosentin kannatus, mutta moni paikallisyhdistys on linjannut, että mukaan kokeiluun lähdetään vain, jos sitä kannattaa äänestyksessä kaksi kolmasosaa opettajista.
Lue lisää perusopetuksen vuosityöaikakokeilustaVuosityöaika ammatillisessa koulutuksessa
Teksti: Sara Juntunen
Kuva: Leena Koskela