Positiivinen pedagogiikka nostaa esille lapsen vahvuudet

Miten ikinä keksin jokaisesta lapsesta jotain positiivista? Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiserityispedagogiikan opiskelija Jenna Niemi sanoo, että positiivinen pedagogiikka ei ole yltiöpositiivisuutta tai teennäisiä kehuja vaan sitä, että lapsi nähdään osaavana ja taitavana ihmisenä.

— Jokaisessa lapsessa on paljon hyvää ja lapsen taidot kehittyvät koko ajan.

Tärkeintä on Niemen mielestä nähdä lapsi hyvänä, vaikka hän tekisi jotain sellaista, joka ei ole suotavaa. Tällaisissa tilanteissa hän neuvoo aikuista keskustelemaan lapsen kanssa  ja tuomaan esille sen, että lapsi itsessään on ihana ja osaava, kun taas itse teko oli sovittujen käytäntöjen vastainen. 

Pop up -koulussa aikuisetkin sukeltavat positiiviseen pedagogiikkaan

Jenna Niemi on työskennellyt viimeisen vuoden ajan helsinkiläisessä päiväkodissa integroidussa erityisryhmässä toisena varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Siellä hän on tehnyt lasten kanssa harjoituksia, jotka vahvistavat positiivista minäkuvaa. Heinäkuun SuomiAreenassa muutkin pääsevät etsimään omia vahvuuksiaan. 

Keskiviikkona 17.7. OAJ:n pop up -koulussa homma kulkee samalla tavalla kuin päiväkodissakin kolmesta kuuteen vuotiaiden lasten kanssa.

Ensin jokainen lapsi miettii yhdessä opettajan ja kavereiden kanssa, missä on hyvä, ja opettelee tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kuten että on vaikka hyvä rakentamaan legoja.

Sitten lapsesta otetaan kuva iPadilla filtterin tai rekvisiitan kanssa. Omakuvassa voi olla vaikka jäniksen korvat. Minä olen hyvä -tauluun kirjataan vahvuudet ja tulostetaan kuvat. Niemen päiväkodissa taulu on heti sisääntulon lähellä, jotta vanhemmatkin sen näkevät ja kaikki lapset pääsevät ihastelemaan muiden kuvia ja osaamisia.

Positiivista minäkuvaa rakennetaan muutenkin kuin sanoin

Kysymykset on Niemen mukaan aseteltava taiten, kun lapsilta kysytään, missä he ovat hyviä. Opettajan pitää olla tarkkana, ettei hän ohjaile vastauksia.

Positiivista minäkuvaa rakennetaan muutenkin kuin sanallisesti. Niemen ryhmässä tehtiin sellainenkin harjoitus, että lapset saivat pukeutua erilaisiin rooliasuihin ja heidät kuvattiin ryhmätilaan rakennetussa studiossa. Lapset saivat ottaa kuvaan mukaan esimerkiksi lempilelunsa.

Positiivinen kuva itsestä ei rakennu itsestään. Niemi on huolissaan erityisesti haastavasti käyttäytyvistä lapsista, joilla on paljon impulssikäyttäytymistä ja ylivilkkautta. Hän pohtii, kuinka paljon he saavat negatiivista huomiota ja mitä se tekee heidän itsetunnolleen ja minäkuvalle.

Kun Niemi mietti asiaa ääneen vasta ryhmään tullessa, hänen työparinaan toimiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja halasi ja sanoi, että ihanaa, että olet tässä ryhmässä. Niemi sanookin, että erityisesti opettajauran alussa on tärkeää, että ympärillä on sellaisia ihmisiä, jotka jakavat kanssasi samat arvot ja tukevat oman opettajuuden kasvussa.

Tästä Niemi kertoo esimerkin. Kuivaksi opetellut lapsi ei kerinnyt vessaan ennen hädän tuloa, vaikka ehtikin laskea housut alas. Ensireaktio oli, että voi ei, ei taas, mutta toisen opettajan tuella hän tajusi asian positiivisen puolen: lapsi oli oppinut avaamaan housunsa hädän tullen, vaikkei vielä ehtinytkään vessaan.

— Meidän aikuisten kannattaa miettiä, miten määritämme oikeaa ja väärää. Miten perustelemme ratkaisumme ja mikä on toiminnassamme oikeasti tärkeää? Onko lapsen pakko syödä koko annos? Pitääkö maistaa, riittääkö, että nuolaisee vai onko tällä kertaa tilanne sellainen, jolloin ei tarvitse edes maistella? Niemi pohtii.

Tyttöjen ja poikien kehumiseen tarkkuutta

Tasa-arvo on tärkeää eikä sukupuoli saa Niemen mukaan määrätä, mikä lasta kiinnostaa tai missä hän on hyvä.

— Kyse ei ole siitä, ettemmekö voisi puhua tytöistä ja pojista, vaan kenestä puhumme tyttöinä ja poikina. Välillä voisimme kutsua lapsia vain lapsiksi tai rakkaiksi, hän sanoo.

Niemi toivoo, että jokainen lapsi tulisi huomioiduksi omana itsenään, olipa hän poika, joka haluaa leikkiä äitiä tai tyttö, joka tahtoo painia.

—  Siinäkin pitää olla tarkkana, miten tyttöjä ja poikia kehutaan. Esimerkiksi hoivaaminen ei saa olla ainoa asia, jota tytöissä korostetaan tai poikien kohdalla fyysiset ominaisuudet.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jenna Niemi oli myös omassa lapsuudessaan hyväksytty juuri sellaisena kuin on.

Hyvinvoivat opettajat luovat hyvinvointia

Väkisin ei kukaan voi vääntää itseään positiiviseksi. Positiivinen pedagogiikka onnistuu Niemen mukaan vain, jos aikuinenkin voi hyvin.

— Hyvinvoivat opettajat pystyvät luomaan hyvinvoivia oppimisympäristöjä. Siksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia työhyvinvointiin.

Niemi miettii paljon omaa opettajuuttaan ja keskustelee tiiminsä kanssa erilaisista tilanteista ja pedagogisista ratkaisuista. Jatkuva oman työn reflektointi on hänelle tuttua jo opiskeluajoilta. 

Niemi muistuttaa, että varhaiskasvatuksen opettajalla on paljon arvokasta osaamista. Pedagogisesti taitava opettaja havainnoi lasta ja tukee hänen kasvuaan siten, että lapsi huomaa itsessään olevan hyvän ja kehittää itselleen positiivisen minäkuvan.

— Jotta lapsella olisi mahdollisimman helppo elää omana ihanana itsenään.

Löydä vahvuutesi Pop up -koulussa SuomiAreenassa 17.7.2019

• OAJ:n pop up -koulu avaa SuomiAreena-kävijöille mahdollisuuden tutustua nykykouluun – siis siihen, mitä opetus ja oppiminen tänä päivänä ovat eri koulutusasteilla.
• Pop up -koulu valtaa keskiviikkona 17.7. klo 9.30–15 kokonaisen koulukorttelin, joka löytyy parin korttelin päässä Porin torista. Paikkana on Porin lyseo, osoite on Annankatu 5.
• Kaiken kaikkiaan mukana on yli 30 elämyksellistä opetustuokiota, jotka sopivat kaiken ikäisille.
• Lounasaikaan klo 11–13 tarjotaan maksuton kouluruokailukokemus 500:lle ensimmäiselle. 
• Jenna Niemi on mukana Lastentarhanopettajaliiton ja Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOLin opetustuokiossa. Siellä kuka tahansa pääsee etsimään ja löytämään omia vahvuuksiaan. Tutustu pop up -koulun koko kattaukseen osoitteessa oaj.fi/popupkoulu.

Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Sakari Piippo