• logo
  • logo

Omat tiedot -sovellus ei tällä hetkellä toimi palvelinhuoltojen vuoksi.

SuomiAreena

Presidentti Halonen: ”Paras tae hyvälle tulevaisuudelle ovat sivistyneet ihmiset”

19.07.2019 - 14.40 Uutinen
Kuvituskuva
Presidentti Tarja Halosella oli torstaina SuomiAreenassa tiivis päivä koulutusaiheiden parissa. Hän oli mukana keskustelijana ja myös yleisössä, jossa hän istui puolisonsa Pentti Arajärven ja OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kanssa.

Presidentti Tarja Halonen kritisoi SuomiAreenassa päättäjien tekemiä koulutusleikkauksia ja korosti, että inkluusio toimii vain, jos henkilökuntaa on riittävästi. Hyvän tulevaisuuden takeena hän pitää kansalaisten ja päättäjien sivistystä.

Tarja Halosen matkakalenterista ja nykyisten tehtävien luettelosta voi päätellä, että toistaiseksi jossakin hyvin etäällä siintävät Suomen 11. presidentin eläkepäivät.

Myös Porin SuomiAreenassa Halosella riitti vientiä. Hän osallistui useisiin keskustelutilaisuuksiin, joiden lomassa toimittajat jonottivat häneltä haastattelua, ja fanit nykyajan nimmareita eli selfieitä.

Torstaina Halonen osallistui myös OAJ:n koko päivän ajan isännöimällä rantalavalla käytyyn ilmastokeskusteluun. Myöhemmin hän seurasi yleisön joukossa keskustelua korkeakouluista ja tutkimuksesta.

Sieltä Presidentin tiivis koulutuskeskustelupäivä jatkui vielä Koulutuksen tutkimuslaitoksen Pisa-keskusteluun, johon OAJ:stä osallistui kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

"Opettajille rauha tehdä työnsä"

Kun ilmastokeskustelun jälkeen Haloselta kysyy suomalaiseen koulutusjärjestelmään liittyvistä huolista, hän vastaa, että ainakin hiljattain sellaisia oli, nimittäin koulutusleikkaukset.

– Vuoden 1991 tienoilla minäkin olin kansaedustajana ja Suomeen iski lama. Silloin vannottiin, että kun tästä selvitään, ei koskaan enää leikata koulutuksesta. Parikymmentä vuotta kului, ja tehtiin taas samat virheet. Tässä mielessä toivon, että nykyhallitus koko laajuudeltaan pysyy siinä kannassa, että koulutuksesta ei enää leikata.

Sisällöllisesti asioita voi Halosen mukaan aina yrittää tehdä paremmin. Uudistuksissa tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että opettajien ja myös opetushallinnon työrauha säilyy.

– Asioita voidaan varmasti aina tehdä tehokkaammin, systemaattisemmin ja paremmin, mutta aivan jatkuva muutoshakuisuus kustannustehokkuuden nimissä on hankalaa. Opettajien, rehtorien ja opetushallinnon on saatava tehdä työtään rauhassa ja keskittyä siihen, miten he tietävät hyvää opetusta annettavan.

Inkluusio on demokraattinen ajatus, mutta vaatii henkilökuntaa

Halosen mukaan työrauhan taso varmasti vaihtelee Suomen kouluissa. Häiriötekijöistä kysyttäessä Halonen pohtii spontaanisti inkluusiota.

Hän nosti esiin resurssiongelmat aivan kuten OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka teki samalla lavalla käydyssä oppimisen tuen epäkohtia ruotineessa keskustelussa.

– Se, että kaikki erilaiset lapset integroidaan samaan luokkaan, on demokraattinen ajatus. Se on kuitenkin joskus mennyt sillä tavalla liioitteluksi, että jos oppimistasoltaan ja -halultaan hyvin erilaiset nuoret laitetaan samaan luokkaan, niin myös heihin kaikkiin keskittyvää henkilökuntaa pitäisi olla riittävästi. On tietenkin tärkeä periaate, että kaikki pysyvät mukana eikä ketään jätetä. Meidän olisi silti huolehdittava myös heistä, jotka voisivat edetä nopeammin, Halonen sanoo.

Suomalaiselta koulutusjärjestelmältä Halonen toivoo sitä, että sen osat pidetään kiinteässä yhteydessä toisiinsa.

– Menet mitä kanavaa pitkin tahansa, voit jatkaa myöhemmin toisaalla. Tästä olisi hyvä pitää kiinni.

Elämänlaadusta vastuuta päättäjilläkin

Porin SuomiAreenassa tämän vuoden teemana oli tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Näkökulmia kattoteemasta todellakin riitti.

Sellaisenkin kahtiajaon voi mielessään tehdä, että yksille koulutus on tekninen instrumentti, jonka avulla työelämä saa osaajia, kun taas toisille kasvatuksen ja koulutuksen suurin arvo on sivistyneiden kansalaisten tuottaminen. Kumpi on tärkeämpää?

– Se ei ole joko tai -kysymys, vaan vastaus on sekä että. Sitä voi kuitenkin korostaa, että paras tae hyvälle tulevaisuudelle ovat sivistyneet ihmiset läpi yhteiskunnan. Tämä koskee tietenkin erityisesti päättäjiä, kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Heidän vastuullaan on tuottaa yksilölle mahdollisuudet laadukkaaseen elämään.

Suomen koulutusmaine tulee vastaan kaikkialla

Kansainvälisestikin mittavan uran tehnyt Halonen sanoo, että Suomen koulutusmaine nousee esiin maailmalla "aivan jatkuvasti". Suomelta myös odotetaan koulutuspuhetta jokaisessa yhteydessä.

– Viimeksi pari viikkoa sitten Kreetalla, jossa olin puhumassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Minähän sain moitteet egyptiläiseltä osanottajalta, joka kysyi, miksen puhunut enempää koulutuksesta. Vastauksesi tälle tutkijanaiselle ei oikein kelvannut se, että EU-mandaatin kannalta koulutus tulee vähän epäsuoremmin – eihän esimerkiksi Saksassa osavaltiolla ole yhteistä sopimusta koulutusjärjestelmästä, Halonen totesi.

Yksi puoli Suomen koulutusmaineessa on sekin, että Halosen mukaan kaikki Suomen opettajat ”varmasti ostettaisiin ulkomaille”.

– Onneksi kaikki eivät lähde!

Teksti: Matias Manner

Kuva: Tomi Glad

Kurkkaa SuomiAreenan tunnelmiin!

OAJ toi nykykoulun näyttävästi esille 15.–19.7.2019 Porissa järjestettävässä SuomiAreenassa, joka rikkoi aiemman kävijäennätyksensä. Tutustu verkossa SuomiAreenasta tehtyihin uutisiin tai katso keskustelujen tallenteita!

Uutiset ja tallenteet