• logo
  • logo
Työolot

Professori: Työn imu auttaa esiopetuksen opettajia kestämään stressiä

31.10.2019 - 09.00 Uutinen
Kuvituskuva
–Omassa työssäni eniten kuormittaa suuri työmäärä ja jatkuva kiire. Eniten iloa tuottavat työn mielekäs sisältö, innostuneet opiskelijat ja mahdollisuus oppia koko ajan uutta sekä upea työyhteisö, sanoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Liikaa töitä, liian vähän aikaa, liian kova kiire. Ne ovat suurimmat syyt sille, miksi joka kolmas suomalainen esiopetuksen opettaja stressaantuu työssään, selviää opettajien stressitutkimuksen alustavista tuloksista. Stressiä ehkäisee työkavereiden ja esimiehen tuki sekä mahdollisuus kehittää osaamistaan, tutkimusta johtava Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo.

Miksi opettajat pysyvät työssään kovasta kuormituksesta huolimatta? Tähän kysymykseen professori Marja-Kristiina Lerkkanen haluaa löytää vastauksia.

Lerkkanen vetää Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella käynnissä olevaa tutkimusta, jossa selvitetään opettajien ja lasten hyvinvointia koulupolun alkuvaiheessa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten opetustyön kuormittavuus heijastuu luokan vuorovaikutukseen sekä lasten motivaatioon ja oppimiseen.

Jaksaminen näyttää olevan tasapainoilua stressin ja työn imun välillä.

– Vaikka esiopetuksen opettajan työ on kuormittavaa, se näyttää tuottavan myös niin paljon iloa, että työssä jaksaa, Lerkkanen summaa.

Miltei kaikki nauttivat työstään

Lerkkasen vetämän tutkimushankkeen esiopetusta koskeva osio aloitettiin vuonna 2016, ja sen alustavat tulokset ovat valmistuneet. Tutkimukseen osallistuneista esiopetuksen opettajista 37 prosenttia kertoi kokevansa vähintään melko paljon stressiä. Heistä muutama prosentti oli niin stressaantuneita, että he olivat vaarassa uupua työhönsä.

Samalla miltei 100 prosenttia vastaajista ilmoitti nauttivansa työstään. Vastaajista 55 prosenttia oli päivittäin innostunut työstään, koki itsensä tarmokkaaksi ja uppoutui työhönsä.

– Tämä osoittaa hyvin vahvaa sitoutumista. Stressitutkimuksesta tiedämme, että työn imu auttaa jaksamaan, Lerkkanen sanoo.

Mittareina oma kokemus ja syljen kortisolipitoisuus

Tutkimuksessa stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai jossa hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa mieltä.

Stressin kokemusta tutkittiin kolmella mittarilla. Kyselylomakkeella opettajat arvoivat itse, missä määrin he kokevat työhönsä liittyvää stressiä.

Sylkinäytteistä tutkittiin stressistä kertovaa kortisolipitoisuutta. Opettajat antoivat sylkinäytteen kuusi kertaa kahtena eri työpäivänä ja myös viikonloppuna.

Kolmas mittari oli kännykkäsovellus, johon luokanopettajat arvioivat kuusi kertaa päivässä, kuinka paljon kokevat kuormitusta juuri sillä hetkellä.

Kunnon täydennyskoulutus vähentää stressiä

Yli puolet stressaantuneista vastasi, että eniten kuormitusta aiheuttaa liian suuri työmäärä, ajanpuute ja kiire.

Seuraavaksi eniten kuormittivat lasten ja perheiden tuen tarpeisiin liittyvät tehtävät. Painetta aiheuttivat myös työyhteisöön ja organisaatioon liittyvät uudistukset, epäselvät työn järjestelyt, melu ja palkkaus.

TESSI-aineistossa suomalaiset esiopetuksen opettajat kokevat kuitenkin selvästi enemmän iloa työstään verrattuna moniin muihin maihin. Mikä tutkimustulosten valossa auttaa opettajia hallitsemaan stressiä?

– Stressin hallinnassa esiin nousivat esimiehet ja kollegiaalinen tuki työkavereilta. Ne, joilla on ollut mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen, raportoivat stressiä muita vähemmän. Jaksamista edistää, kun pääsee kehittämään ammattitaitoaan, jakamaan kokemuksiaan ja samalla vähän tuulettumaankin, Lerkkanen sanoo.

Tutkimus selvittää stressiä ja vuorovaikutusta

  • Stressi ja vuorovaikutus luokassa -tutkimuksen (TESSI, Teacher Stress and Interaction Study) esiopetusta koskevaan osioon osallistui 54 esiopettajaa, 536 lasta, 363 vanhempaa ja 18 päiväkodinjohtajaa viideltä paikkakunnalta.
  • TESSI-tutkimus on jatkunut ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan opettajien ja oppilaiden sekä koulun rehtoreiden stressin ja hyvinvoinnin tutkimisena.
  • Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan osalta tulokset julkaistaan kesällä 2020.
  • Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Jyväskylän yliopiston sivuilta .

Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Petteri Kivimäki

 

Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020

  • Lukuvuonna 2019–2020 OAJ:n viestintäkanavissa nostetaan esiin erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia teemoja ja tarjotaan konkreettisia välineitä ja jäsenetuja hyvinvoinnin tueksi.
  • Verkkosivujen juttusarjassa haastatellaan asiantuntijoita, jotka kommentoivat teemoja ja antavat konkreettisia eväitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
  • Seuraa OAJ:tä Facebookissa ja tutustu lukuvuoden varrella kasvavaan työhyvinvointipakettiin!

    Työhyvinvoinnin lukuvuosi 

Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020

OAJ tarjoaa työkaluja työssäjaksamiseen läpi lukuvuoden. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ongelmiin vastataan kuukausittain vaihtuvin teemoin. Tutustu vinkkeihin ja hyvinvointietuihin!

Työhyvinvointivuosi