• logo
  • logo
Työolot

Professorilta 5 vinkkiä: Vuorovaikutustaitoja kehittämällä lisää työhyvinvointia

15.08.2019 - 08.20 Uutinen
Kuvituskuva
Kirsti Longan mielestä opettajan on syytä kirkastaa sydänarvoja, joita ei halua muuttaa – kuten vaikkapa sitä, että jokainen oppilas on tärkeä ja tarvitsee aikaa.

Suomalaisopettajan työstä tekee unelmaduunin sen merkityksellisyys. Näin ajattelee professori Kirsti Lonka, joka kannustaa suuntaamaan ajattelua siihen, mikä on hyvin. Lonka aloittaa OAJ:n Työhyvinvoinnin lukuvuoteen liittyvän nettijuttusarjan ja tarjoaa vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen.

OAJ starttasi elokuussa Työhyvinvoinnin lukuvuoden 2019-2020, jonka aikana työhyvinvointia lähestytään monesta eri näkökulmasta. Elokuun teemana on unelmaduuni.

Mikä työstä tekee unelmatyön?

­– Merkityksellisyys, vastaa Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori ja opettajankouluttaja Kirsti Lonka.

– Tutkimusten mukaan se, mikä sitouttaa ihmistä työhön kaikista vahvimmin, on työlle annettu merkitys, hän sanoo.

Opettajat pysyvät ammatissaan, koska he saavat kasvattaa uutta sukupolvea ja seurata lasten ja nuorten intoa ja kehitystä.

–Tätä opettajan työn perusluonnetta pitää selkeyttää, koska sen ympärille tuppaa tulemaan kaikenlaista sälää.

Opettajan työn perusluonnetta pitää selkeyttää, koska sen ympärille tuppaa tulemaan kaikenlaista sälää.

Longan mielestä työn merkityksellisyys on osuvampi sana kuin kutsumus.

– Jos sanotaan, että joku on kutsumusammatissa, ajatellaan herkästi, että kutsumuksen toteuttamisesta ei tarvitse juurikaan maksaa.

Ongelmien märehtiminen voi lisätä pahoinvointia

Suomessa on ajateltu, että optimistinen ihminen on tyhmä, sillä hän ei ymmärrä, että maailma on paha. Lonka haluaisi kuitenkin tuoda kouluun vahvuuksia painottavan psykologian, joka on maailmalla kovassa huudossa.

– Tutkimukset osoittavat, että vahvuuksiin keskittyvä ihminen näkee negatiiviset asiat jopa tarkemmin kuin pessimisti, mutta hän ei juutu märehtimään niitä vaan kehittää koko ajan uusia ratkaisuja.

Positiivinen ajattelu ei saa johtaa ongelmien kieltämiseen. Lonka ei halua katsoa maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi, mutta kylläkin optimistisesta näkökulmasta.

– Ymmärrän realiteetit, mutta haluan vaalia suhteellisuudentajua. Jos opettaja istuu kahvihuoneessa kritisoimassa pomoja ja lukemassa klikkiotsikoita siitä, kuinka hirveää koulussa on, hän tekee itsestään objektin, jolle vain tapahtuu asioita.

Viisaampaa on ottaa omistajuus työhönsä ja suostua kehittämään ja kehittymään.

– Kun asiat muuttuvat ja pitää uudistua, opettajan ei kuitenkaan kannata ajatella, että hänessä olisi aiemmin ollut jotain vikaa, Lonka neuvoo.

Romahduspuhe joutaa romukoppaan

Lonkaa ärsyttää puhe siitä, että ennen kaikki oli paremmin.

– Se ei ole totta. Nykyajan nuoriso käyttäytyy paremmin, juo vähemmän, polttaa vähemmän.

Kieleen negatiivisuus on pesiytynyt katastrofien maalailuna.

– Kun luokanopettajankoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet, meillä puhutaan romahduksesta. Mielestäni se ei ole romahdus, jos järjettömästä hakupaineesta mennään kohti kohtuullisuutta, Lonka lataa.

Pahimpina vuosina Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen haki 2400 nuorta, joista pystyttiin ottamaan 120 sisään.

– Meillä oli hirveä työ valita heistä sopivimmat. Opettajiksi on edelleen todella paljon hakijoita, ja he ovat entistä motivoituneempia. On ymmärretty, että opettajan työ on vaativaa eikä ammattiin kannata pyrkiä pitkän kesäloman toivossa.

On ymmärretty, että opettajan työ on vaativaa eikä ammattiin kannata pyrkiä pitkän kesäloman toivossa.

Valtaosa opettajista tyytyväisiä työhönsä

Työn vaativuudesta huolimatta valtaosa suomalaisopettajista on työhönsä tyytyväisiä. Keväällä julkaistu OECD:n TALIS-tutkimus (Teaching and Learning International Survey) kertoi, että suomalaisopettajista 80 prosenttia valitsisi opettajan ammatin, jos heidän pitäisi päättää ammatinvalinnasta uudelleen. Vaikka raportti paljastaa myös epäkohtia, opettajista 90 prosenttia ilmoitti opettajuuden myönteisten puolien painavan vaakakupissa kielteisiä enemmän.

– Suomalainen opettaja pitää työtään kiinnostavana ja mielekkäänä. Työn imu on hyvä, mutta kaikkea on liikaa, ja opettaja saattaa väsyä. Väsymyksestä selviää onneksi sillä, että lepää. Omasta työvälineestä – omasta mielestä ja kehosta – täytyy pitää huolta.

Omasta työvälineestä – omasta mielestä ja kehosta – täytyy pitää huolta.

Lonka on sitä mieltä, että liian monta asiaa tapahtuu yhtä aikaa: uusi kolmiportainen tuki, digiloikka, kunnianhimoinen uusi ops.

– Perussääntö on, että säästäminen ei onnistu samaan aikaan, kun toteutetaan kunnianhimoisia uudistuksia. Tätä sääntöä on viime vuosina rikottu, Lonka myöntää.

Vuorovaikutuskoulutus edistää työhyvinvointia

Opettajan työn voima tulee oppilaista ja työkavereista. Lonka korostaa, että yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään.

– Jotta yhteisöllisyys kehittyisi, jokaisen täytyy kehittää omia vuorovaikutustaitojaan. Huomion kiinnittäminen työilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen kannattaa. Esimerkiksi Jari Hakasen väitöskirja osoitti, että innovatiivisissa kouluissa raportoidaan vahvaa työn imua.

Longan mielestä opettajille on tarjolla liian vähän innostavaa täydennyskoulutusta.

–On tutkittu, että erityisesti vuorovaikutuskoulutus edistää työhyvinvointia. Enää ei pure se, että mennään lauantaina jumppasaliin kuuntelemaan luentoa hyvinvoinnista, Lonka sanoo.

Kohti parempaa vuorovaikutusta – Kirstin viisi K:ta

  1.  Kunnioita
  2.  Kuuntele
  3.  Kiinnostu
  4.  Kannusta
  5.  Kiitä

Kirsti Lonka kannustaa täydennyskoulutukseen

  • Kirsti Lonka on psykologian tohtori ja kansainvälisesti ansioitunut oppimisen tutkija.
  • Hän on toiminut assistenttina, yliopistonlehtorina, pedagogisen yksikön johtajana, lääketieteen pedagogiikan professorina ja vuodesta 2005 alkaen kasvatuspsykologian professorina Helsingissä.
  • Kirjoittanut kirjan Oivaltava oppiminen (Otava, 2015). Uusinta teosta Phenomenal Learning from Finland (Edita, 2018) ollaan kääntämässä juuri kiinaksi ja thai-kielelle.
  • Helsingin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kehitetään OKM:n opettajankoulutusta kehittävässä kärkihankkeessa parhaillaan täydennyskoulutusta, joka toimii käänteisen oppimisen menetelmällä: Ensin innostetaan, aktivoidaan, sytytetään. Kun sitten kokoonnutaan yhteen, ei tulla tiedonjakotilaisuuteen vaan harjoittelemaan taitoja ja vaihtamaan kokemuksia. Kaikille avoin koulutus on alkamassa 10. syyskuuta, ja siitä saa lisätietoja sähköpostitse osoitteesta heidi.lammassaari@helsinki.fi

 

Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Veikko Somerpuro, Maija Kauppila

 

 

Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020

  • Lukuvuonna 2019–2020 OAJ:n viestintäkanavissa nostetaan esiin erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia teemoja ja tarjotaan konkreettisia välineitä ja jäsenetuja hyvinvoinnin tueksi.
  • Verkkosivujen juttusarjassa haastatellaan asiantuntijoita, jotka kommentoivat teemoja ja antavat konkreettisia eväitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
  • Seuraa OAJ:tä Facebookissa ja tutustu lukuvuoden varrella kasvavaan työhyvinvointipakettiin!

    Työhyvinvoinnin lukuvuosi 

Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020

OAJ tarjoaa työkaluja työssäjaksamiseen läpi lukuvuoden. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ongelmiin vastataan kuukausittain vaihtuvin teemoin. Tutustu vinkkeihin ja hyvinvointietuihin!

Työhyvinvointivuosi