Koulutuksen mallimaasta Suomesta löytyy useita häiritseviäkin tutkimustietoja. SuomiAreenan paneelikeskustelussa kysyttiin, saiko Suomi koulutuksen ja sivistyksen tosissaan ottavan hallituksen.
Pisa-tuloksissa on nähtävissä laskua ja suomalaisten koulutustasossakin näkyy selvä luisu. Tällä erää 70-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen korkeimmin koulutetuksi sukupolveksi.
Opettajan ammatin vetovoima näyttää laskevan ainakin opettajankoulutuksen hakijamäärien perusteella.
– Tähän saakka maapallolta ei ole löytynyt maata, jossa opettajan ammatti on niin haluttu kuin meillä. Pidemmän ajan keskiarvon tienoilla ollaan yhä, mutta suunta on kääntynyt alaspäin. Me haluamme ja olemme esittäneet hallitukselle, että alan vetovoimasta tehdään tutkimuspohjainen analyysi, totesi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen keskustelussa.
Varhaiskasvatuksen, johon osallistuminen tutkitusti säteilee kauas yksilön koulupolulla, osallistumisaste on muita Pohjoismaita alhaisempi, samoin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bkt:sta.
Voi voi. Vaan hallitusko tulee, ja pelastaa?
MM-kullasta Euroopan mestariluokkaan
Harmaampiakin pilviä erottui keskiviikkona SuomiAreenassa käydyssä ”Saiko Suomi sivistyshallituksen” politiikkakeskustelussa.
– Sen verran joudun hyssyttelemään, että Pisa-tuloksissa olemme pudonneet ehkä maailmanmestaritasolta Euroopan mestariluokkaan. Laskua tuloksissa näkyy, mutta syyt ovat koulumaailman ulkopuolella, ja niitä asioita tapahtuu kaikkialla muuallakin, totesi Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo.
Hallitusta keskustelussa edusti elinkeinoministeri Katri Kulmuni, kun kaksi päivää Porissa viettänyt opetusministeri Li Andersson oli lähtenyt New Yorkiin YK:n kestävän kehityksen foorumiin.
SuomiAreenassa käytiin läpi koulutuksen kipukohtia ja hallituksen aikeita puuttua niihin.
– Koulutuksesta vastaavat ministerit (Andersson sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko) vievät eteenpäin useita hallitusohjelmamme kirjauksia. Mutta minullakin on työtä esimerkiksi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kysymyksissä sekä siinä, että meidän tulee olla valmiita uusien alojen ja työpaikkojen syntymiseen, Kulmuni sanoi ja lisäsi omaan työlistaansa myös osaajapulaan vastaamisen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen SuomiAreenan lavalla.
Kouluun, ei kartsalle
Paneelissa keskusteltiin perusteellisemmin esimerkiksi hallitusohjelmassa päätetystä oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle. Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoi olevansa skeptinen toisen asteen oppivelvollisuuden tehokkuuden osalta.
– Niiden nuorten, jotka eivät päädy toiselle asteelle tai keskeyttävät sen, prosentuaalinen osuus on marginaalinen. Laittaisin resurssit siihen, että peruskoulussa saadaan hyvää opinto-ohjausta, ja myös kouluviihtyvyyteen ja opiskelijahuollon toimintaan.
Luukkainen sanoi, ettei OAJ:nkaan mallissa unohdeta sitä, minkälaista tukea vuodet ennen toiselle asteelle siirtymistä edellyttävät.
– Emme mekään ajattele, että mekaaninen ikärajan nosto olisi ratkaisu, vaan esitämme useita sisällöllisiä asioita kehitettäväksi. Perusopetuksessa tulee saavuttaa perusopetuksen tavoitteet, mikä ei nyt kokonaan toteudu. Ammatillisen puolella tarvitaan lähiopetusta. Meillä on uudistukseen liittyen useita hyviä neuvoja hallitukselle, Luukkainen sanoi.
Oppivelvollisuuden pidentämistä julkisuudessa puolustanut Uusitalokin myönsi, ettei uudistus ole niin helppo kysymys. Koulupudokkuuden ja työttömyyden yhteys on kuitenkin tosiasia.
– Ja jos kysytään, pitäisikö 16–17-vuotiaiden olla kartsalla, kotona vai koulussa, niin vastaus on ehdottomasti koulutus, Uusitalo sanoi ja lisäsi, että töissä kyseisessä iässä ei juuri koskaan olla.
Toisessa yhteydessä Uusitalo myös totesi, että rima korkeakouluihin on hänestä liian korkealla.
– Korkeakouluihin haki tänä vuonna 150 000 ja pääsi 50 000 opiskelijaa. Kyllä heistä useampi sinne mahtuisi, pärjäisi ja saisi sen avulla vielä työpaikankin.
"Ei minun nimeäni alle"
Hyvähenkisessä keskustelussa hallitusta edustanut Kulmuni ei joutunut kaikkein kuumimpaan grilliin.
Vähän lämpöisempää loimutusta hän sai kysymyksissä, jotka koskivat perhevapaita ja kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea, jonka on nähty pitävän erityisesti naiset kotona lastenhoidossa ja vuosikausien tauolla työelämästä, ei aiota lyhentää nytkään.
Tilaisuuden juontajat, toimittaja Jaakko Loikkanen ja OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kysyivät Kulmunilta, miksi pitää lapsi kotona, jos päiväkodeissa annettavan varhaiskasvatuksen hyödyistä on laajaa tutkimusnäyttöä.
– Ajatteletteko, että vanhemmat eivät osaa arvioida lapsensa etua? Jos kysymme perheiltä, niin niiden mielestä kotihoidontuki on toimiva, Kulmuni vastasi.
Kulmunikin korosti toivovansa miesten käyttävän enemmän perhevapaita ja lupasi tehdä töitä sen eteen, että työelämä olisi asiassa joustavampi.
Uusitalon mukaan huoli liittyy siihen, että varhaiskasvatuksessa saattavat olla ”väärät lapset”, eli muut kuin ne, jotka siitä eniten hyötyisivät.
– Emmeköhän me voi tässä nelisteen sopia, että rajataan se kotihoidontuki kahteen vuoteen, Uusitalo letkautti.
– Älä laita siihen minun nimeäni! Meillä on hyvä kirjaus hallitusohjelmassa (perhevapaauudistuksesta) ja se säilyy. Suomalaiset haluavat käyttää sitä tukea. Meidän on kuunneltava perheitä aikana, jolloin meille syntyy historiallisen vähän lapsia, Kulmuni sanoi.
Koko keskustelu löytyy tallenteena täältä.
Teksti: Matias Manner
Kuvat: Tomi Glad