Lisääntynyt byrokratia ja toimivien tiimien murentaminen heijastuvat aikuisopettajien työssä jaksamiseen, selvisi Aikuisopettajien liiton jäsenkyselystä. Puheenjohtaja Maarit Rahkolan viesti tulevalle hallitukselle on selvä: aikuisopetukseen tarvitaan lisää rahaa, ja rahoitusmallin on oltava sellainen, että se tukee oppimista.
Aikuiskoulutuksessa eletään vähintäänkin mielenkiintoisia aikoja, ja puhuttavaa riittää, kun AKOL kokoontuu vuosikokoukseensa viikonloppuna Tampereella. Muutoksia on takana, meneillään ja tulossa.
Ammatillisen koulutuksen puolella työskentelevien aikuisopettajien työssä ja työpaikan toiminnan järjestämisessä iso mullistus oli tietenkin reilu vuosi sitten voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi.
Viikonlopun eduskuntavaalien jälkeen nähdään se, miten reformin toimeenpanossa ilmenneitä pulmia ryhdytään korjaamaan, tai kuinka esimerkiksi paljon puhuttavaa jatkuvaa oppimista lähdetään kehittämään.
Jätettiinkö aikuisopettajat paitsioon reformissa?
AKOLin puheenjohtajan Maarit Rahkolan mukaan reformin uusissa toimintatavoissa on paljon sitä, mitä aikuisopettajat olivat uudistukseen saakka tehneet. Reformissa tätä osaamista ei hänen mukaansa ole täysimäärisesti hyödynnetty.
– Aikuisopetuksessa esimerkiksi henkilökohtaistamista ja osaamisen tunnistamista on tehty näyttötutkinnoissa jo pitkään ennen reformiakin. Tätä osaamista olisi voitu käyttää nykyistä paremmin hyödyksi, Rahkola sanoo.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa nuoriso- ja aikuispuolen koulutusta koskevat lait kumottiin, ja ne koottiin reformilaissa yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikuisopettajien kannalta tämä muutos ei ole ollut kovin suosiollinen asia.
– Toimintakulttuurien törmäyksiäkin on koettu. Lisäksi oppilaitosten yhdistämisen myötä monissa taloissa on käyty yt-neuvotteluja, jotka ovat johtaneet toiminnan ja työn uudelleenjärjestelyihin ja myös irtisanomisiin. Nämä ovat kohdistuneet sitten usein aikuisopettajiin, Rahkola kertoo.
Kysely kertoo: Työssä jaksaminen on koetuksella
AKOL toteutti viime syksynä jäsenkyselyn, johon vastasi reilut 20 prosenttia AKOLin noin 2300 jäsenestä.
Kyselyssä opettajien suurimmaksi huolenaiheeksi nousi opettajien työhyvinvointi. Työssä jaksaminen on monella alan opettajalla koetuksella.
”Oppilaitoksemme on suurten muutosten vuoksi hyvin sekavassa tilassa. Epävarmuus vaikuttaa ennen kaikkea työntekijöiden jaksamiseen, työn laatuun ja kehittämiseen,” kertoi yksi vastaaja.
– Aikuisopettajat ovat olleet perinteisesti luovia ja innovatiivisia, ja he ovat päässeet kehittämään sekä tutkintokoulutuksia että esimerkiksi yrityksille myytäviä henkilöstökoulutuksia. Reformin myötä lisääntynyt byrokratia on alkanut estää tällaista luovuutta, mikä on heijastunut työhyvinvointiin, Rahkola kertoo.
Hänen mukaansa yhdet tärkeimmistä ratkaisuja odottavista ongelmista liittyvät johtamistapoihin, sillä uudistus teki lähiesimiesten työstä vaikeampaa.
– Reformi murensi aikuisopettajien toimivat tiimiorganisaatiot. Lähiesimiehillä, jotka tyypillisesti ovat koulutuspäälliköitä, on nykyisin liian suuret tiimit vedettävinä. Me ajattelisimme, että sellainen 10–20 henkilön tiimi olisi sopiva, mutta nämä kyllä usein ylittyvät.
Työn sisällöt ja jatkuvuus hakusessa
Kyselyssä keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat myös työaikaan, työn sisältöön ja jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus.
”Töitä on paljon, mutta silti meitä roikotellaan osa-aikaisina vuodesta toiseen,” kirjoitti yksi vastaaja.
Useissa vastauksissa moitittiin reformin aiheuttaneen opettajissa myös ”sihteerifiilistä”, kun erilaiset kirjaamis- ja hallinnollisen työn kerrottiin lisääntyneen.
”Työnkuva on muuttunut, yhä vähemmän käytän pedagogista osaamista ja yhä enemmän tarvitsen opintosihteerin taitoja,” kertoi kyselyyn vastannut AKOLin jäsen.
Rahoitus ohjaa ”pakkovalmistamiseen”
Ammatillisessa koulutuksessa opettajien ja koulutuksen järjestäjien yhteinen huoli on tietenkin myös rahoitus, jossa Rahkolan mukaan pitäisi lisääntyä paitsi määrä, myös laatu.
Ammatillisen koulutuksen uusiutuvassa rahoituksessa perusrahoituksen osuus on puolet, suoritusrahoituksen 35 ja vaikuttavuusrahoituksen 15 prosenttia.
– Perusrahoituksen 50 prosentin osuus on sen verran pieni, että kentällä on noussut opiskelijoiden pakkovalmistamisen huolia. Seuraava kysymys kuuluukin, että millaista osaajaa tällaisessa systeemissä on mahdollista työelämälle tuottaa, Rahkola kertoo.
Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen toteuttaminen oppilaitoksissa voi Rahkolan mukaan ajautua epätasapainoon rahoitusjärjestelmän uudistuksen vuoksi.
– Oppilaitoksissa on pohdittu ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisen yhteydessä sitä, kuinka paljon parempi rahanlähde perustutkinto onkaan. Tutkintojen rahoitus pitäisi saada tasapainoon varsinkin, kun yhä enemmän puhutaan jatkuvasta oppimisesta. Nämä puheet eivät ole siirtyneet tekoihin.
Jatkuva oppiminen edellyttää satsausta aikuiskoulutukseen – AKOLin viestejä tulevalle hallitukselle
- Rahoitus kuntoon. Rahoitusleikkaukset pitää paikata ja perusrahoitus nostaa niin korkealle tasolle, että laadukas koulutus on mahdollista toteuttaa. Pitää myös varmistaa, että rahoitus menee opetukseen ja tukee oppimista. Aikuisille suunnattujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitus pitää saada samalle tasolle perustutkintojen kanssa. Vapaan sivistystyön rahoitus pitää nostaa leikkauksia edeltäneelle tasolle ja sen paikka osana koulutusjärjestelmää pitää tunnustaa.
- Opiskelijalle oikeus opetukseen. Opiskelijoiden saama lähiopetuksen määrä pitää turvata. Ryhmäkokojen pitää olla hyvän oppimisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia.
- Lainsäädäntö tarkasteluun. Reformilainsäädäntö pitää ottaa uudelleen tarkasteluun kokonaisuutena, ja laissa pitää saada opettajan työ näkyvämmin esille.
- Kotoutumiskoulutus OKM:n alaisuuteen. Kotoutumiskoulutus pitää saada opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen eli pois TEM:n alaisista kilpailutuksista. Vain näin voidaan taata koulutuksen laatu.
- Yhteistyöstä voimaa. Yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutusten välillä tulee lisätä.
AKOLin vaalitavoitteista voi lukea lisää täältä.
Teksti: Matias Manner
Kuva: Jarkko Mikkonen
