Ratkaisu osaajapulaan - keksitään aikuiskoulutus uudestaan

Työllisyysasteen nosto edellyttää aikuisten tarpeisiin soveltuvaa koulutusta ja koko ammatillisen koulutuksen kentän yhteistyötä. Uuden hallituksen on järkevää kohdentaa tähän rahoitusta.

– Nykyinen oppilaitosverkosto tarjoaa valmiin perustan, joka tarjoaa lukuisia ratkaisuja. Lisätään avointa ammatillisen toisen asteen koulutusta avoimen korkeakoulutuksen tapaan, päivitys- ja muuntokoulutuksia, räätälöityjä henkilöstökoulutuksia ja alakohtaisia oppisopimuksia sekä tarjotaan korkeakoulututkintojen osia esimerkiksi tilauskoulutuksena, puheenjohtaja Olli Luukkainen ehdottaa.

Osaamisvaje ja koulutetun työvoiman puute ovat nousseet vaalikeskustelun ytimeen. Työttömiä työnhakijoita oli työministeriön mukaan viime vuoden lopulla 256 000, kun samaan aikaan oli avoinna lähes 90 000 työpaikkaa. Noin 600 000 työikäisellä on suuria puutteita luku-, lasku- tai digitaidoissa, mikä vaikeuttaa heidän työllistymistään. Pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on vain 42 prosenttia, kun se esimerkiksi korkeakoulutetuilla on 86 prosenttia. 

– Paljon puhutaan peruskoulun uudistamisesta ja siitä, että sen päättäneellä pitää olla riittävä osaaminen. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme osaamistakuu-ohjelman myös aikuisille, joilla perustaitojen puute vaikeuttaa uuden omaksumista, työnhakua ja siirtymistä tehtävästä toiseen.

– Osaamistasoa on nostettava ja myös työssä olevat tarvitsevat aiempaa säännöllisempää osaamisen uudistamista. Työllisyys nousee 75 prosenttiin vain, jos työikäisillä on tarvittavaa osaamista. Työttömyyden välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 6 miljardia euroa, ja samalla osaajapula hidastaa kasvua ja investointeja. Ammatilliseen koulutukseen kannattaa investoida ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön, kuten kansalaisopistojen yhteistyötä, Luukkainen tähdentää.

Tarvittavaa osaamista osattaisiin etsiä paremmin, jos järjestämisluvan saaneilla koulutuksen järjestäjillä olisi vahvempi rooli myös ura-, ohjaus- ja neuvontapalveluissa sekä työvoima- ja kotoutumiskoulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä.

Yritysten ja oppilaitosten löydettävä toisensa

Tuoreen ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsiviä ammattikuntia oli 54, mikä on 15 ammattia enemmän kuin vuosi sitten.

– Suunta saadaan muuttumaan vain, jos ammatillisen koulutuksen järjestäjät toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa pääsevät tarjoamaan työvoimatarvetta vastaavaa koulutusta. Se tarkoittaisi lisää opiskelijapaikkoja ja monimuotoisia muunto- ja päivityskoulutuksia.

– Yrityksille pitää kertoa, millaista yhteistyötä ne voivat tehdä ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammatillinen koulutus pitää nähdä erottamattomana osana työelämää. Yhdenkään yrittäjän ei pitäisi kärsiä osaajapulasta, jos alueella olisi apuna ammatillisia oppilaitoksia. Opettajina on huippuosaajia, jotka yhdessä yrityksen kanssa löytävät sopivat osaajat koulutettavaksi esimerkiksi oppisopimuksella nopeastikin yrityksen tarpeisiin. Ammatilliset oppilaitokset osaavat auttaa myös työntekijöiden osaamisen päivittämisessä sekä muuntokoulutuksessa, Luukkainen toteaa. 

– Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen roolia työelämän kehittämisessä ja aikuisille suunnattuja koulutusmuotoja on vahvistettava alkavalla hallituskaudella. Tarvittavaa osaamista löytyy ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta. Ne edistävät alueiden elinvoimaisuutta ja turvaavat myös pienyritysten työvoiman saantia. Räätälöidyt osaamiskokonaisuudet ovat vahvasti tätä päivää. 

Olli Luukkainen puhui Aikuiskouluttajien liiton AKOL:n vuosikokouksessa Tampereella.