OAJ:n korkeakoulupäivässä keskustellaan tänään muun muassa työajan rajaamisesta ja rahoituksen riittävyydestä. Ulla Kangasniemi kannustaa puhumaan työyhteisössä porukalla siitä, että työtä ei tehdä yli sovitun. Outi Ylitapio-Mäntylä on huolissaan siitä, millä voimavaroilla yliopistoissa edistetään jatkuvaa oppimista ja rahoitetaan koulutuspaikkojen lisäys.
Käynnissä on OAJ:n työhyvinvoinnin lukuvuosi. Siispä OAJ:n korkeakoulupäivässäkin pureudutaan tänään muiden aiheiden ohella hyvinvointiin, jaksamiseen ja työajan rajaamiseen.
– Meillä on ammattikorkeakouluissa 1624 tunnin vuosityöaika. Jos työaikasuunnitelma on realistisesti laadittu ja opettaja pysyy suunnitelmissaan, ongelmia työajan kanssa ei ole, tiivistää Lapin ammattikorkeakoulun lehtori ja OAJ:n valtuuston 1. varapuheenjohtaja Ulla Kangasniemi.
– Jos työaika ei riitä, se tarkoittaa, että opettaja tekee ilmaista työtä tai että neuvotteluissa lähiesimiehen kanssa ei ole onnistuttu arvioimaan, kuinka paljon työaikaa millekin tehtävälle tarvitaan, Ulla Kangasniemi pohti työaikakysymystä päivien alla puhelimessa.
Hänen mukaansa opettajat ovat oppineet vuosi vuodelta paremmin siihen, että ilmaista työtä ei tehdä.
– Jos työyhteisössä on puhuttu porukalla siitä, että työtä ei tehdä yli sovitun, ryhmähenki antaa selkänojaa työn rajaamiseen. Luottamusmiehen pitää olla tarkkana ja muistuttaa, että työsuunnitelmaa pitää tarkistaa aika ajoin. Osa oppii rajaamaan työaikaansa kantapään kautta, kun tajuaa, että jaksaminen ei vaan riitä.
Työolobarometri kertoo karua kieltä
OAJ:n työolobarometri vuodelta 2017 paljasti, että opetusalan pisintä työviikkoa tehdään korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa paiskitaan viikoittain töitä 47 tuntia ja yliopistoissa 41,3 tuntia.
Tänä syksynä OAJ kokoaa tietoja uuteen työolobarometriin. Ulla Kangasniemi odottaa keväällä julkaistavia tuloksia pelonsekaisin tuntein.
– Ammattikorkeakoulun opettajista melkein 70 prosenttia koki, että töitä on liikaa melko usein tai erittäin usein. Yliopistoissa sama kokemus oli noin puolella, Kangasniemi muistuttaa.
OAJ:n korkeakouluasiamies Pasi Repo korostaa, että nyt on tärkeää tehdä työtä työhyvinvoinnin eteen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, koska opetushenkilöstö on ollut liian pitkään liian suuren ja jatkuvan työkuormituksen alla.
Jatkuva oppiminen ja koulutuspaikkojen lisäys vaativat lisärahaa
Kangasniemi luotsaa korkeakoulupäivillä keskustelua työajasta yhdessä Oulun yliopiston yliopistolehtorin ja OAJ:n valtuutetun Outi Ylitapio-Mäntylän kanssa.
Ylitapio-Mäntylää askarruttaa korkeakouluille heitetty jatkuvan oppimisen haaste.
– Millä voimavaroilla jatkuvaa oppimista lähdetään viemään eteenpäin? Ja miten rahoitetaan isot toiveet koulutuspaikkojen lisäyksestä?
Hallituksen budjettiesityksessä nostettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta yhteensä 60 miljoonalla eurolla, ja indeksikorotus palautettiin. Tutkintoja halutaan lisää sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista.
– Perusrahoituksen nosto on hyvä alku, mutta jos kuvitellaan, että tällä rahalla pystytään rahoittamaan tuhansia uusia koulutuspaikkoja, lisäyksestä uhkaa tulla leikkaus, kommentoi OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen.
Tanskanen korostaa, että myös työnantajalla on vastuuta työajan resurssoinnissa.
–Opettaja ei pysty pelkästään itse rajaamaan työtä, jos sitä hänellä liikaa teetetään.
Teksti ja kuva: Tiina Tikkanen
OAJ:n verkkosivuilta tukea työajan rajaamiseen
- Seuraa työaikaasi OAJ:n kehittämällä Vipu-sovelluksella. Saat selville eri tehtäviin käyttämäsi ajan määrän sekä pystyt arvioimaan, mihin rajallista työaikaresurssia kannattaa käyttää ja kuinka paljon.
- OAJ on julkaissut Voi hyvin työssä! -oppaan. Uusi työaikaopas kuvaa sopimustulkintojen työaikaan liittyviä pääkohtia.
- Tutustu työhyvinvoinnin lukuvuoden sisältöihin ja jäsenetuihin täällä.
