Suomi on epäonnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa – OAJ vaatii lisää kielenopetusta ja kilpailutuksista luopumista
Maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulokset ovat kaksi vuotta kantaväestön tuloksia jäljessä. OAJ vaatii tänään julkaistavassa Kotoutumiskompassi 2019:ssä, että maahanmuuttajien kielenopetusta pitää lisätä kaikilla koulutusasteilla.
Oman äidinkielen opetuksen pitää Opetusalan Ammattijärjestön mielestä alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja sitä on pyrittävä tarjoamaan toisen asteen loppuun saakka. Sama koskee myös suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Nykyisin lähes puolet varhaiskasvatukseen osallistuvista maahanmuuttajataustaisista lapsista jää sitä vaille, sillä monissa kunnissa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta ei tarjota välttämättä lainkaan. Kielen merkitys lapsen tulevaisuudelle on uusimman tutkimustiedon mukaan täysin keskeinen.
– Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen on oltava valtion rahoittamaa kahdeksan vuoden ajan nykyisen kuuden sijasta. Näin sitä voidaan hyödyntää myös toisella asteella. Lisäksi lakiin pitää kirjata, että perusopetukseen valmistava opetus on oppilaalle subjektiivinen oikeus, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
Perustaidoissa merkittävä ero
OECD:n tuoreen maaraportin mukaan ulkomailla syntyneistä koulunkäyntinsä keskeyttää lähes kaksi kertaa niin moni kuin Suomessa syntyneistä. Lisäksi Pisa-tulokset ovat osoittaneet, että näiden ryhmien välillä on merkittävä perustaitotason ero kaikissa keskeisissä oppiaineissa. Tämä osoittaa sen tosiasian, ettei vieraskielisten opetus ole Suomessa kovin tuloksellista.
Lisäksi Suomessa koulutuksensa saaneet maahanmuuttajat työllistyvät huonosti. Tämä on ongelma, koska työikäisten osuus koko Suomen väestöstä on jo pitkään pienentynyt ja syntyvyys on rajussa laskussa. Tämän vuoksi työvoimasta on pulaa nyt ja jatkossa. Lisäksi Suomeen on hankala saada työperäisesti muuttavia osaajia.
– Suomen voikin sanoa epäonnistuneen kotouttamisessa. Tilanteen korjaaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksesta, sillä sen merkitys on hyvin vahva syrjäytymisen ehkäisyssä ja koulu- ja opiskelumenestyksessä. Maahanmuuttajaperheiden vanhemmat tarvitsevat varhaiskasvatuksen merkityksestä lisää tietoa, eivätkä lasten kotihoitoon liittyvät tuet saa vähentää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa.
Koulutus on parasta kotoutumista
OAJ esittää Kotoutumiskompassi 2019 -julkaisussa, että Suomeen laaditaan sirpaleisten ohjelmien sijaan kokonaisvaltainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jolla edistetään työmarkkinoiden tasa-arvoistumista. Maahanmuuttajataustaisia opettajia pitää kouluttaa lisää kaikille koulutusasteille.
– Kun puhutaan koulutuksesta, yksi suuri kysymys on yksityinen palveluntuotanto. Niin kauan kuin kotoutumiskoulutusta kilpailutetaan ja sitä pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla, laatu kärsii. Kotoutumiskoulutuksen kilpailuttamisesta onkin luovuttava ja koulutuksen laatua on arvioitava säännöllisesti, Päivi Lyhykäinen sanoo.
Kotoutumiskompassi 2019
Integrationskompassen 2019
Integration Compass 2019