• logo
  • logo
Palkka

SVEOT täytti 40 vuotta – puheenjohtaja vaatii järeämpiä keinoja opettajapulaan

20.09.2019 - 08.00 Uutinen
Kuvituskuva

Lakiin pitää saada selkeät pykälät varhaiskasvatuksen tukeen, ja erityisopettajapulaan pitää vastata parantamalla työoloja ja palkkausta. Näin sanoo Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajien puheenjohtaja Noora Heiskanen.

Vuosi sitten voimaan tulleesta varhaiskasvatuslaista puuttuvat vielä tuen järjestämistä koskevat säännöt. Laissa ei kerrota, millaista tukea varhaiskasvatuksessa on tarjottava lapselle, joka on tukeen oikeutettu eikä siinä määritellä, kuinka monta lasta yhdellä erityisopettajalla voi olla opetettavanaan.

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry:n puheenjohtaja, tutkija Noora Heiskanen on sitä mieltä, että laki kaipaakin tältä osin päivitystä. Toistaiseksi erityisopetuksen käytännöt vaihtelevat, koska kunnat tekevät omia linjauksiaan. 

— Nyt olisi hyvä hetki kirjata lakiin sellainen tukijärjestelmä, joka ottaa oppia perusopetuslain tuen mallista, mutta huomioi myös varhaiskasvatuksen ominaispiirteet.

Tällä hetkellä moni varhaiskasvatuksen erityisopettaja on mahdottoman tehtävän edessä.

— Varhaiskasvatuksen erityisopettajilla saattaa olla kohtuuttoman isoja, jopa tuhannen lapsen, alueita hoidettavanaan. Lasten oikeudet saada tukea on heikosti määritelty, ja opettajien mahdollisuudet tukea lapsia ja ohjata henkilökunnan työtä vaihtelevat, Heiskanen kertoo.

Hän toivoo, että kunnat ottavat vakavasti velvollisuutensa järjestää erityisopettajan palvelut pienille lapsille.  

— Opiskelua on tuettava, palkkoja on nostettava ja muita kannustimia pitää käyttää, Heiskanen sanoo.

Pula veoista pahenee – palkka ja työolot saatava kuntoon

Pula varhaiskasvatuksen erityisopettajista on Heiskasen mukaan entisestään pahentunut ja koskee nyt muitakin kuin pääkaupunkiseutua ja isoja kaupunkeja.  

— Nyt on pohdittava keinoja, joilla nykyiset saadaan pidettyä alalla ja uusia houkuteltua koulutukseen, Heiskanen sanoo.

Avainasia varhaiskasvatuksen erityisopettajien rekrytoinnissa on palkka. Sen pitäisi Heiskasen mielestä vastata paremmin koulutukseen käytettyä aikaa ja osaamista. Kuntien virka- ja työehtosopimusten paikallisesti neuvotellut järjestelyerät toivat korotuksia varhaiskasvatuksen opettajien palkkoihin, mutta kaikkialla korotukset eivät koskeneet varhaiskasvatuksen erityisopettajia. 

— Tämä tuntuu käsittämättömältä jäsenistämme, jotka ovat suorittaneet opintojensa päälle vuoden mittaisen erikoistumiskoulutuksen ja yhä useammat heistä myös varhaiskasvatuksen maisterin tutkinnon, Heiskanen toteaa.

Hän toivoo, että varhaiskasvatuksen erityisopettajien asema muistetaan myös kevään neuvottelupöydässä, kun uusista KVTES- sopimuksista neuvotellaan. Viime kierroksella OAJ sai varhaiskasvatuksen erityisopettajille oman palkkahinnoittelukohdan, ja siihen Heiskanen on tyytyväinen. 

— On hyvä, että saimme oman asiantuntijastatuksen, hän kiittelee.

OAJ:n esillä pitämä tavoite varhaiskasvatuksen opettajien pääsystä OVTES:iin on Heiskasen mukaan tärkeä sveolaisillekin.

SVEOT täytti 40 vuotta

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT viettää 40-vuotisjuhliaan Lastentarhanopettajapäivien yhteydessä Lahdessa 20. syyskuuta. Yhdistyksessä on noin 850 jäsentä.

Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Leena Koskela