Liian pieni valtion rahoitus on jättänyt taiteen perusopetuksen järjestämistä liikaa bisnespohjaisille taide- ja musiikkikouluille, joissa ei aina noudateta työehtosopimuksia. Hannele Louhelainen ja Anna Hoffrén vaativat valtiolta lisärahaa, jotta taiteen perusopetuksessa voidaan työehtoja kunnioittaen vastata suureen kysyntään.
Suomessa lapset ja nuoret haluavat oppia vapaa-ajallaan esimerkiksi musiikkia, tanssia, teatteritaidetta ja käsityötä niin innokkaasti, että valtion rahoittama tarjonta ei riitä.
OAJ:n erityisasiantuntijan Hannele Louhelaisen mukaan taiteen perusopetuksen järjestäminen jää yhä enemmän yrityspohjaisten koulujen varaan, ja oppilaille se tarkoittaa usein entistä kalliimpaa harrastamista.
– Näin harrastamiselle tulee elitistinen leima, josta taiteen perusopetus on nimenomaan pyrkinyt eroon, sanoo Louhelainen, joka seuraa OAJ:ssä taiteen perusopetuksen kysymyksiä.
Kouluja bisnespohjalta
Uudet opetussuunnitelman perusteet eivät velvoita järjestäytymättömiä, ei-valtionapua saavia taidekouluja.
Suuresta kysynnästä johtuen erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on paljon bisnespohjalta toimivia kouluja, jotka eivät noudata työehtosopimuksia.
– Niissä ei edellytetä opettajilta kelpoisuuksia eikä niiden tarvitse noudattaa uusia taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteita, sanoo Suomen musiikinopettajien liiton puheenjohtaja Anna Hoffrén.
Hoffrénin jäseniltä saamien yhteydenottojen perusteella palkkauksen ongelmien ohella myös esimerkiksi työterveyshuolto on puutteellinen.
– Uusissa opetussuunnitelman perusteissa edellytetään sitä, että taiteen aloja kehitetään ja yhteistyötä alojen välillä lisätään. Taiteen perusopetuksen on oltava pitkäjänteistä koulutusta, jonka tulevaisuusnäkymä on kirkas ja eteenpäin katsova, Hannele Louhelainen muistuttaa.
Kun musiikki- tai taidekoulu toimii vain lukukausimaksujen varassa, on Louhelaisen mukaan selvää, että resurssia toiminnan kehittämiseen jää vähän.
Rahoituksen pitää tukea tasa-arvoa
Kesäkuussa julkaistaan selvitys, jonka tavoitteena on selkeyttää taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmää ja turvata opetuksen saatavuus. Lausunnossaan OAJ vaatii enemmän julkista rahaa, jotta ala siistiytyisi.
Selvittäjä esittää taiteen perusopetukselle 6 miljoonan euron lisäystä, OAJ:n mielestä tarvitaan 15 miljoonaa.
–Taiteen perusopetuksen kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin tarjonta, ja nyt mukana on noin 12 prosenttia lapsista. Tällä hetkellä taiteen perusopetus tarjoaa enemmän opetusta kuin minkä rahoittamiseen valtio osallistuu, toteaa Louhelainen.
Hoffrénin mielestä rahoitusta pitäisi lisätä, jotta saatavuuden ja saavutettavuuden tasa-arvo toteutuisi eri puolilla maata.
– Oppilaitokset toimivat yleensä vuokratiloissa, ja osa oppilaitosten saamasta valtionosuudesta valuu kohoaviin tilavuokriin. Kun tiloja joudutaan korjaamaan, siirtyvät remonttikulut usein suoraan tilojen käyttäjien tilavuokriin ja tämä raha on pois opetuksesta. Toisaalta ruuhka-Suomen ulkopuolella pitkät välimatkat aiheuttavat melkoisesti kuluja niin harrastajille kuin oppilaitoksille, sanoo Hoffrén, joka edustaa OAJ:n hallituksessa ammatillisia opettajia.
Hän ihmettelee sitä, että esimerkiksi Helsingin kaupunki suosi rahanjaossa yrityspohjaisia taidekouluja.
–Tarkoituksenmukaista olisi ollut lisätä rahoitusta taideoppilaitoksille saman rahamäärän uudelleenjakamisen sijaan.
Tavoitteena lisätä eri taiteiden saavutettavuutta
Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa opiskellaan musiikkia, tanssia, sanataidetta, teatteritaidetta, sirkustaidetta, kuvataidetta, käsityötä, arkkitehtuuria ja audiovisuaalista taidetta.
Musiikki haukkaa harrastuspotista jättipalan, sillä 92 prosenttia valtion rahoituksesta menee musiikille.
– Musiikilla on valtava kysyntä. 40 prosenttia musiikkiin pyrkijöistä jää ulos, Hoffrén perustelee.
Hannele Louhelaisen mielestä tavoitteena on lisätä eri taiteiden saavutettavuutta unohtamatta musiikkia.
– Ei saa olla musiikilta pois, kun toiset taiteenalueet kehittyvät. Kaikilla on tarpeensa.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Leena Koskela
Taiteen perusopetus: hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä yli 100 000:lle
- Uusia taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on toteutettu elokuusta 2018 alkaen.
- Pedagogiikassa vahvistui oppilaan rooli. Oppilasta opetetaan oppimaan, asettamaan tavoitteita itse ja suuntaamaan harjoittelua niiden suunnassa. Toimintakulttuuriin halutaan lisää yhteisöllisyyttä. Taiteen perusopetuksen laajassa oppimäärässä ei edellytetä numeroarviointia, päättötodistuksesta numeroarviointi poistui kokonaan.’
- Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa opiskelee yli 100 000 lasta ja nuorta sekä noin 10 000 aikuista. Aikuisille suunnattua taiteen perusopetusta annetaan esimerkiksi työväenopistoissa. Vuonna 2019 taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä on 128 koulutuksen järjestäjää.
- Tutkimukset osoittavat kulttuurin ja taidekasvatuksen vähentävän tehokkaasti kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Taiteen perusopetus lisää lasten hyvinvointia ja kasvattaa sekä taidetta rakastavan yleisön ja alan ammattilaiset. Osalla harrastus johtaa ammattiin, toisilla se näkyy luovana otteena muilla aloilla.
- Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää selvityksen taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista. Lopullinen selvitys ja sen sisältämät suositukset julkaistaan kesäkuussa. Selvityksen laatii taidekasvatuksen professori Anniina Suominen Aalto-yliopistosta.