Kuinka paljon avointa tilaa, minkä verran seiniä ja sermejä? Tutkija Lauri Vaaran mielestä uusien koulutilojen suunnittelussa pitää kuunnella opettajien tarpeita ja poimia suuntaviivoja uudesta opsista.
Ahtaat, ankeat ja sokkeloiset tilat eivät toimi. Tarvitaan hyvää sisäilmaa, akustiikkaa ja valaistusta, mielellään myös luonnonvaloa. Tarvitaan tiloja pienryhmille sekä hiljaiseen työskentelyyn. Tilaa pitää olla helppo valvoa, ja digiratkaisujen täytyy olla kätevästi saatavilla. Lisäksi tarvitaan toimivaa ulkotilaa, eli liikkumaan aktivoivaa pihaympäristöä.
– Nämä asiat tulevat yleensä vastaan, kun opettajilta kysytään toimivien tilojen tunnusmerkkejä, kertoo oppimisympäristöjä kehittänyt tutkija Lauri Vaara, joka on ollut kokoamassa opettajien toiveita käyttäjäkävelyillä esimerkiksi Kotkan Langinkosken ja Korkeakosken koulujen suunnittelun yhteydessä.
Samoja asioita korostetaan OAJ:n laatimissa hyvän rakennuksen kriteereissä.
Siirtyminen perinteisistä luokkahuoneista avoimen tilan suuntaan on tapahtunut suomalaisissa kouluissa vauhdilla, eikä uusia ratkaisuja ole aina riittävästi mietitty eikä perusteltu käyttäjille.
– Pimeillä käytävillä varustettujen koppikoulujen aika on ohi. Toisaalta meillä on kokemusta siitä, että täysin avoimet tilat eivät tue riittävästi esimerkiksi oppilaita, joilla on vaikeuksia keskittyä. Jotkut avoimet oppimisympäristöt toimivat hyvin, jotkut huonommin, Vaara sanoo.
Hän ei ole täysin avoimien oppimisympäristöjen kannattaja, mutta pitää tärkeänä, että niitä on rohkeasti kehitetty ja kokeiltu.
– Viime vuosina suunta on kääntynyt täysin avointen oppimisympäristöjen suosimisesta muuntojoustaviin ratkaisuihin, ja niitä kannatan myös itse. Tilojen avoimuutta, joustavuutta ja monikäyttöisyyttä tulee lisätä, Vaara sanoo.
Tilojen pitää palvella tavoitteita
Tutkija haluaa kääntää tilakeskustelun painopistettä hyvä-paha -jankkauksesta tavoitteiden suuntaan. Tilat pitää rakentaa palvelemaan uusia tekemisen tapoja.
– Oppimisympäristöjen suunnittelun tulee lähteä liikkeelle tavoitteista, jotka ovat linjassa opsin kanssa. Avoimemmat oppimisympäristöt onkin siksi suunniteltu tukemaan etenkin yhteisöllistä ja aktivoivaa opetusta. Luentotyyppinen opetus istuu niihin huonommin.
Vaaran mielestä uusi opetussuunnitelma vaatii tiloilta ennen kaikkea joustavuutta sekä yhteistyön helpottamista.
– Toisinaan täytyy voida keskittyä rauhassa johonkin tai muuten vain levähtää, kun taas toisinaan on syytä toimia yhdessä. Tilojen tulisi tukea kumpaakin tilannetta silloin, kun se on käsillä, ja siksi siirtymisten sujuvuuteen erilaisten tilatyyppien välillä tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Huonoa jälkeä syntyy, jos tiloja ryhdytään suunnittelemaan arkkitehtuuri ja pedagogiikka irrallaan toisistaan.
Tarvitaan yhteisiä periaatteita
Vaaran mielestä tavoitteisiin voi päästä montaa tietä, jotka voivat vaihdella koulusta toiseen.
– Tähän vaikuttaa jo paikallinen opetussuunnitelma sekä opettajien pedagoginen vapaus. Toisaalta koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta siinä on myös riskejä, että koulut poikkeavat paljon toisistaan niin opetusmenetelmien kuin oppimisympäristöjenkin suhteen.
Yhteisiä periaatteita tarvitaan myös oppimisympäristöjen suunnitteluun, ja ne löytyvät opetussuunnitelman perusteista.
– Nämä periaatteet tulisi lyödä pöytään heti suunnittelun alussa ja tuoda kaikkien prosessiin osallistuvien tietoisuuteen. Opettajia tulee ohjata oppimisympäristöjen kehittämiseen ja hyödyntämiseen jo opettajankoulutuksen aikana.
Opettajia kannattaa kuunnella
OAJ:n työhyvinvoinnin lukuvuosi on kiinnittänyt marraskuussa huomiota opettajan ja oppilaiden fyysiseen työympäristöön. Kun tilat palvelevat hyvin oppijoiden erilaisia tarpeita, se sujuvoittaa opettajankin työtä.
Opettajan työhyvinvointia tukee myös se, että hän saa osallistua työtilojensa suunnitteluun ja häntä opastetaan uusien tilojen käyttöönotossa.
– Jos opettajia on kuultu alusta alkaen, he ymmärtävät periaatteet, joiden mukaan tilat on luotu.
Kuka?
- Lauri Vaara, KM, LO, Pedagoginen asiantuntija Talous ja nuoret TAT
- Aiemmin töissä Helsingin yliopiston opettajankoulutuksessa, jossa osallistui erilaisiin oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin, kuten RYM Sisäympäristöt ja Joustavat oppimisen tilat JOT.
- Lisäksi konsultoinut arkkitehtitoimistoja uusien koulujen suunnittelussa sekä pitänyt käyttäjäkoulutuksia suunnitteluprosessin aikana.
- Valmisteilla oma väitöskirja aiheesta.
Teksti: Tiina Tikkanen
