Jotta yliopiston opettaja pystyisi antamaan tutkimukseen perustuvaa opetusta, hänellä pitäisi olla riittävästi aikaa perehtyä tutkimukseen ja tutkia myös itse. Pedaforumissa etsitään keinoja, joilla näistä tavoitteista tehdään totta.
Yliopistonlehtorilta edellytetään oman tutkimuksen tekemistä, mutta arjessa yliopisto antaa tutkimukseen liian vähän aikaa. Tämän ristiriidan Pedaforum-päiville osallistuva yliopistonlehtori Johanna Laakkonen on tuntenut omissa nahoissaan.
– Meillä ei ole tutkimuskausia ja yliopistonlehtorin työn ohella tutkimusaikaa voi jäädä todella vähän. Työajastani on varattu vuodessa vain 20 prosenttia tutkimukselle, ja usein siitä jää opetuskiireiden takia osa pitämättä. Esimerkiksi pari vuotta sitten ehdin tutkia vuoden aikana vain kaksi viikkoa, kertoo Laakkonen, joka työskentelee teatteritieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmassa.
Apurahakaudet syövät eläkettä
Tutkimus on kuitenkin Laakkoselle tärkeää, ja hän tekeekin tutkimusta enimmäkseen ulkopuolisella rahoituksella. Silloin työsuhde yliopistoon on katkolla.
Viimeisin kirjana julkaistu tutkimus Tanssia yli rajojen – Modernin tanssin transnationaaliset verkostot käsitteli 1920- ja 30-luvuilla saksankielisessä Euroopassa työskennelleitä suomalaisia tanssitaiteilijoita.
– Tein tutkimuksen Koneen säätiön apurahalla, ja olin opetustyöstä pois yhteensä kaksi vuotta. Työpaikka säilyi, mutta apurahakautena minulla ei ollut työterveyshuoltoa ja apurahasta kertyi vähemmän eläkettä kuin palkasta olisi kertynyt.
Opetuksen perustuttava tutkimukseen
Yliopistonlehtorin työssään Laakkonen pyrkii toteuttamaan tutkimusperustaista opetusta.
– Yksi tapa määritellä tutkimusperusteinen opetus on se, että opetuksen pitää perustua uusimpiin tutkimustuloksiin, vaikka opettaja ei tutkisikaan itse juuri sitä, mitä kurssilla opettaa. On kuitenkin seurattava oman alan tutkimusta ja huomioitava se omassa opetuksessa.
Laakkosen mielestä opetuksessa on innostavinta se, kun opiskelija itse pääsee tutkimaan jotakin aihetta ja työn tulokset voidaan raportoida kuhunkin kurssiin sopivalla tavalla.
– Apurahakausilla en ole fyysisesti läsnä yliopistolla, jolloin opiskelijoiden sitouttaminen omiin tutkimushankkeisiin on oikeastaan mahdotonta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Johanna Laakkonen on Pedaforumissa tapaamassa kollegoita ja vetämässä työpajaa, jossa haetaan keinoja lisätä yliopistossa opettavien mahdollisuutta tehdä tutkimusta.
Tasapainoa opettamisen ja tutkimisen välille
Korkeakouluväki kokoontuu pohtimaan oppimisen tilaa ja korkeakoulujen suuntaa Pedaforum- päiville Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle 5.-6.6.2019. Pedaforumissa kysytään esimerkiksi sitä, mikä saa opiskelijat luovaan oppimisen vireeseen ja miten korkeakoulujen fyysiset ja digitaaliset ympäristöt tukevat iloa, yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa oppimista.
Pedaforumissa etsitään myös tasapainoa opettamisen ja tutkimuksen välillä yliopistojen opettajien työssä. Johanna Laakkonen on päivillä mukana järjestämässä Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n työpajaa, jossa selvitellään, miten omaa opetusta voi kehittää tutkimusperustaisesti perusrahoituksella ja kuinka paljon tutkimusvapaita periodeja on mahdollistettu eri yliopistoissa ja tieteenaloilla.
OAJ:n järjestämässä työpajassa esitellään puolestaan OAJ:n ja YLL:n rakentama uramalli (2017) opetushenkilöstölle. Työpajassa keskustellaan siitä, miten uramallia voi hyödyntää esimerkiksi korkeakoulujen rekrytointikäytänteissä, palkkakehityksessä ja työn suunnittelussa.
Työrauhaa muutosmyrskyn jälkeen
Laakkonen on ollut mukana Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n tiedepoliittisessa ryhmässä, joka kommentoi OAJ:n korkeakoulutyöryhmän valmistelemia tiede- ja innovaatiopoliittisia linjauksia.
– Linjaukset ottavat hienosti huomioon myös edustamani pienet alat. Tärkeää on myös sen painottaminen, että korkeakouluista on rakennettava hyvinvoivia työyhteisöjä. Helsingin yliopistossa meno on ollut viime vuodet aika myrskyisää, ja toivon hartaasti, että tilanne alkaisi rauhoittua eikä ainakaan mitään uudistuksia tehtäisi.
Tiedepoliittisissa linjauksissa vaaditaan korkeakouluihin toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita perusteettomien määräaikaisuuksien sijaan.
– Meilläkin olisi päästävä eroon määräaikaisuuksista, joita omassa koulutusohjelmassani on ihan järkyttävä määrä. Opetuksen kehittämistyö on vaikeaa, kun ihmiset vaihtuvat koko ajan.
Tutustu OAJ:n linjauksiin tiede- ja innovaatiopolitiikasta
- · OAJ julkaisi toukokuussa tiede- ja innovaatiopoliittiset linjauksensa OAJ:n tiede- ja innovaatiopoliittiset linjaukset (pdf), joiden avulla Suomi voidaan nostaa tieteen, tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kärkimaaksi.
- · OAJ haluaa, että opetusansioita huomioitaisiin nykyistä paremmin urakehityksessä ja rekrytoinneissa. Linjauksissa vaaditaan, että yliopistoissa opetuspainotteisessa tehtävässä toimivilla on oltava oikeus ja mahdollisuus tehdä myös tutkimusta työajalla.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuvat: Leena Koskela, Johanna Laakkosen kuva Julia Weckman