Tuusulan nelivuotinen kasvun ja oppimisen suunnitelma tehtiin jo toista kertaa. Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara ja OAJ:n työmarkkina-asiamies, Tuusulan kunnanvaltuutettu Kari Kinnunen kertovat, miksi pitkäjänteisyys kannattaa.
KuntaKesu on Opetushallituksessa kehitetty malli kuntien opetustoimen johtamiseen, ja se auttaa yhdistämään kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin linjauksiin. KuntaKesu on käytössä noin kolmasosassa Suomen kuntia.
OAJ:n työmarkkina-asiamiehenä nykyisin työskentelevä erityisopettaja ja kuntapoliitikko Kari Kinnunen näki, että usein yhden vuoden mittainen talousarviovalmistelu toimi huonosti hänen kotikunnassaan Tuusulassa.
Hän teki vuonna 2013 valtuustoaloitteen, jossa haluttiin laatia Tuusulalle yli valtuustokauden ulottuva, pitkäaikainen kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma.
– Olin kyllästynyt siihen, että joka vuosi oli edessä sama määrärahavenkoilu siitä, mistä nyt pitää leikata. Usein kuntakesut ovat liian yleisluonteisia ja irti arjesta. Opetuspäällikkö Markus Torvinen innostui aiheesta ja päätimme tehdä suunnitelmasta niin konkreettisen, että se näkyy myös talousarviossa, Kinnunen kertoo.
Kohti kirjattuja tavoitteita pikkuhiljaa
Aloitteen pohjalta sivistystoimi aloitti ohjelman valmistelun yhdessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan kanssa. Prosessiin osallistettiin myös esimiehiä ja henkilöstön edustajia, ja valtuusto hyväksyi suunnitelman yksimielisesti.
Vuosien 2014-2018 suunnitelma on lunastanut odotukset, sillä siihen kirjattuja tavoitteita kohti on edetty pikkuhiljaa.
– Poliitikkona seuraan sitä, millaiset vaikutukset suunnitelmalla on talousarvioon ja resursseihin. Joka vuosi olemme esimerkiksi pystyneet lisäämään erityisopettajien määrää. Nyt lähestymme jo OAJ:n tavoitetta, jonka mukaan yhdellä erityisopettajalla on enintään sata oppilasta.
Parasta on se, että Tuusula on päässyt irti leikkauskierteestä.
– Kun suunnitelmat tehtiin vain vuosi kerrallaan, tuijotettiin vain euroja, ja jos katsotaan vain seuraavan vuoden euroja, kehittäminen pysähtyy siihen, Kinnunen toteaa.
Suunnitelma auttoi sivistysjohtajan nopeasti kartalle
Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara on Kinnusen kanssa samaa mieltä.
– Jos asioita ei ole pohdittu pitkäjänteisesti, on aika satunnaista, mitä talousarvioon saadaan, Lehmusvaara summaa.
Kun hän tuli Tuusulan sivistysjohtajaksi puolitoista vuotta sitten, nelivuotinen kehittämissuunnitelma auttoi hänet nopeasti kartalle siitä, mihin suuntaan kunnan kasvatusta ja koulutusta oltiin kehittämässä.
– Suunnitelma on helpottanut valtavasti työtäni! Vuoden 2014-2018 suunnitelmassa oli vahva fokus erityisopetuksen kehittämiseen sekä siihen, miten uutta opsia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita otetaan haltuun, ja mitä se meiltä vaatii.
Kehittämissuunnitelma helpottaa rahan haussa
Suunnitelma vuosille 2019-2022 hyväksyttiin viime keväänä. Pitkäjänteisyyden ajatus kasvaa edelleen, ja kasvun ja oppimisen suunnitelma sai rinnalleen vastaavan suunnitelman kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen.
– Kun kunnassa on vahva kehittämissuunnitelma, on paljon helpompi hakea myös kehittämisrahoja, vinkkaa Lehmusvaara, joka toimii myös Opsian (Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat) puheenjohtajana.
Opsiassa hän on ollut mukana tekemässä sivistyskuntavalmennuksia, joissa on sparrattu kuntia tekemään strategioita ja kehittämissuunnitelmia.
Eurot mukana myös uudessa kesussa
Opettajille suunnattua koulutusta on lisätty ja kehitetty Tuusulan tutor-opettajamallia. Uudessa kesussa painotetaan esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja oppilashuollon kehittämistä.
– Myös eurot ovat vahvasti mukana, eli mietimme sitä, miten paljon tavoitteiden täyttäminen maksaa.
Viime vuonna Lehmusvaaran urakkana oli vastata sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman laatimisesta.
Suunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta valtuustossa ja se tuo kuntaan kunnianhimoista oppilaitos- ja päiväkotirakentamista.
– Myös johtajuuden kehittäminen jatkuu. Kun kuntaan tulee isompia yksiköitä, on syytä miettiä uudelleen johtajuuden resurssointia ja esimerkiksi varajohtajien roolia.
Kari Kinnuselle on tärkeä nähdä, että palveluverkkosuunnitelma etenee ja tulevat koulurakennukset on terveellisiä, turvallisia ja laadukkaita oppimisympäristöjä.
–Olen myös tyytyväinen siihen, että saimme kasvatuksen ja koulutuksen vahvasti esille pormestariohjelmaan ja kuntastrategiaan.
OAJ:n paikallisyhdistys vaikuttaa
Myös OAJ:n Tuusulan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Katja Mäkinen on tyytyväinen siitä, että kasvun ja oppimisen suunnitelma näkyy lisäresursseina koululla.
– Kuntakesu ja uusi ops kulkevat käsi kädessä ja kesun ”maanläheisyys” helpottaa sen käyttöönottoa kouluilla, vaikka opsin jalkauttaminen kouluille ja opettajien arkeen onkin vielä kesken, Mäkinen sanoo.
Hän on tyytyväinen myös siihen, että Tuusulan kunta tarttui vanhentuneiden koulujen ja päiväkotien ongelmiin suurella kädellä ja teki palveluverkkosuunnitelman.
– Myös sisäilmaongelmat ovat ajaneet kunnan tekemään suuria päätöksiä. Paikallisyhdistyksemme tekee vaikutustyötä kasvatus- ja sivistyslautakunnan sekä opetustoimen hallinnon suuntaan ja yrittää vaikuttaa muun muassa tulevien koulujen tilaratkaisuihin. Opettajat ovat oppimisen asiantuntijoita ja heidät tulee ottaa mukaan uusien tilojen suunnitteluun.
Tutustu Tuusulan kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen suunnitelmaam 2019-2022 täällä.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Salla Hongisto
Näin kehittämiseen saadaan pitkäjänteisyyttä:
Jos kunnassasi on kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma, siihen kannattaa tutustua. Jos ei ole, paikallisyhdistys voi keskustella ja vaikuttaa asiaan yhteistyössä virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien kanssa.
- Poliitikot voivat ottaa suunnitelman esille sivistystoimen johdon, asiaan liittyvän lautakunnan ja valtuuston jäsenten kanssa.
- Tarvittaessa suunnitelmasta voi tehdä valtuustoaloitteen.
- Suunnitelman etenemistä kannattaa seurata.
- Suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa sekä siihen kannattaa osallistaa poliittisten päättäjien, siis esimerkiksi lautakuntien jäsenten lisäksi myös henkilöstö ja esimiehet.
- Suunnitelma tulisi hyväksyä valtuustotasolla.