• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Työolobarometrikin osoittaa: Opettajat tekevät valtavasti töitä

05.02.2019 - 12.53 Uutinen
Kuvituskuva

OAJ:n johtavan työmarkkina-asiantuntijan haastattelussa antamaa kommenttia on tulkittu siten, että hän vähättelisi osan opettajista työmäärää. Hän pyytää anteeksi kommenttiaan ja avaa asian taustoja.

Viikonloppuna Turun Sanomissa ilmestyneessä jutussa OAJ:n johtava työmarkkina-asiantuntija Markku Perttunen kommentoi ammatillisen vuosityöaikaa ja perusopetuksen vuosityöaikakokeilua. 

Jutussa hän kommentoi opettajien työnkuvaa ja erilaisia työprofiileja. Hän totesi Turun Sanomien uutisessa, että valtaosa opettajista on tehnyt opetustuntien lisäksi muita töitä, kuten oppituntien suunnittelua, opiskelija-arviointia ja kokouksia. Sosiaalisessa mediassa ihmeteltiin kuitenkin Perttusen kommentteja liittyen aikaan, jonka opettajat käyttävät suunnitteluun ja muuhun, oppituntien ulkopuoliseen työhön.

– Pyydän anteeksi Turun Sanomissa julkaistua kommenttiani. Se oli varomattomasti muotoiltu, koska osa on tulkinnut sen niin, että tarkoitin joidenkin opettajien olevan laiskoja. Tätä en missään nimessä tarkoita. OAJ:ssä tiedämme Työolobarometrinkin pohjalta, että opettajat tekevät paljon työtä, ja pidämme heidän työtään erittäin tärkeänä, Perttunen sanoo.

OAJ on selvittänyt Työolobarometrissään opettajien työajan käyttöä. Vuonna 2017 julkaistun Työolobarometrin mukaan kokoaikaiset käyttivät ammatillisessa koulutuksessa kokoaikaiset päätoimensa hoitamiseen keskimäärin 39,2 tuntia viikossa. Tästä keskimäärin 16,1 tuntia oli oppituntien ulkopuolista työtä. 

Opetusvelvollisuustyöajassa iso osa työstä jää näkymättömäksi

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä oppitunnin käsite poistui lainsäädännöstä. Sen myötä oppitunnit eivät enää ole toimiva peruste palkanmaksulle. Opettajan roolissa korostuu oppituntien pitämisen sijaan opiskelijoiden henkilökohtaisempi opettaminen ja ohjaaminen.

Reformin myötä ammatillisissa oppilaitoksissa siirrytään vaiheittain vuosityöaikaan. Siinä opettajien palkka määräytyy oppituntien sijaan kaikkien tehtyjen työtuntien mukaan.  

Toisin kuin vuosityöajassa, opetusvelvollisuustyöajassa palkanmaksun perusteena ovat pelkästään pidetyt oppitunnit, eli opetusvelvollisuustunnit ja niiden päälle määrätyt ylitunnit. Oppituntien lisäksi opettaja joutuu opetusvelvollisuustyöajassa - siis ilman erillistä korvausta - esimerkiksi osallistumaan kokouksiin, yhteissuunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun ja niin edelleen.

Oppitunneista on siis maksettu, muut työhön kuuluvat tehtävät tehdään ikään kuin urakkana.

Opetukseen ja ylitunteihin opettaja ei ole itse pystynyt opetusvelvollisuustyöajassa vaikuttamaan, vaan ne ovat kiinteitä tuntimääriä. Suunnitteluun ja arviointiin käyttämäänsä aikaan opettajat puolestaan ovat voineet vaikuttaa. 

– Tiedämme, että iso osa opettajista on käyttänyt tähän suunnitteluun niin paljon aikaa, että viikoittain työaika on kasvanut kohtuuttomaksi. Vuosityöajassa keskeisenä tavoitteena onkin, että jatkossa kaikki opettajat saavat korvauksen kaikista tekemistään työtunneista, Perttunen sanoo.

Perusopetuksessa kokeillaan vuosityöaikaa

Perusopetuksessa opettajat ovat edelleen opetusvelvollisuustyöajassa. Sielläkin moni opettaja tekee tehtäviä, joita ei ole sopimuksessa määritelty palkanmaksun piiriin.

OAJ:n työolobarometrin mukaan peruskoulujen opettajat tekivät viikossa keskimäärin 39,7 tuntia, josta oppituntien ulkopuolista työtä oli 17,4 tuntia.

Perusopetuksessa alkoi eokuussa 2018 vuosityöaikakokeilu, ja silloin mukaan kokeiluun lähti seitsemän alakoulua. Vuoden alussa mukaan liittyi vielä yksi alakoulu. OAJ:n hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti kokeilulla pyritään saamaan tietoa siitä, voisiko jokin muu kuin opetusvelvollisuustyöaika toimia perusopetuksessa. OAJ haluaa siis löytää keinot, joilla varmistetaan, että opettajille maksetaan kaikesta heidän tekemästään työstä. 

Parhaillaan mukana olevilta opettajilta kerätään kyselyllä kokemuksia. Kokemusten pohjalta saadaan tietoa, jonka pohjalta voidaan tarvittaessa puuttua kokeilussa esiin tulleisiin ongelmiin. Tarvittaessa  kokeilusopimuksen soveltamisohjeita päivitetään.

Kolmivuotiseksi suunnitellun kokeilun aikana OAJ:ssä arvioidaan, ovatko sidotun ja sitomattoman työn prosentit kohdallaan, vaan pitääkö niihin tehdä muutoksia.

Teksti: Heikki Pölönen

 

Uutista muokattu 5.2.2019 klo 13.12.: Korjattu virhe. Työolobarometrin mukaan peruskoulussa opettajat tekevät oppituntien ulkopuolista työtä 17,4 tuntia viikossa, ei prosenttia.