• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Uusi laki tuo erityisopetuksen kaikkiin lukioihin – OPH kartoitti nykytilaa

08.03.2019 - 10.27 Uutinen
Kuvituskuva

Lukiolain uudistuksen myötä erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen. Erityisopettajat kaipaavat lisää resursseja opettamiseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, selviää Opetushallituksen kartoituksesta.

Erityisopettajan työnkuva lukiossa on monipuolinen. Lähes puolet erityisopettajista kokee, että resurssit oman työn tekemiseen riittävät huonosti tai ei lainkaan. Eniten lisäresursseja kaivataan opettamiseen sekä opettajayhteistyöhön.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston erityispedagogiikan maisteriopiskelijoiden tekemästä kyselystä, jolla he Opetushallituksen pyynnöstä kartoittivat lukion erityisopetuksen nykytilaa.  

OAJ:n pitkäaikainen tavoite toteutuu

Opetuksen toteutuksesta ja erityisopettajan työnkuvasta kysyttiin lukioiden rehtoreilta ja erityisopettajilta nyt ensimmäistä kertaa. Lukiolain uudistuksen myötä sitä on järjestettävä kaikissa lukioissa 2021 alkaen.

Erityisopetuksen saaminen lukiolakiin on ollut OAJ:n pitkäaikainen tavoite.

–Sen toteutumisesta on syytä olla iloinen, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra.

Erityisopettajien työnkuva on monipuolinen

Isossa osassa suomalaisia lukioita tarjotaan jo erityisopetusta. Opetushallituksen kartoitus nykytilasta kertoo, että

"Erityisopettajan työnkuva on hyvin monipuolinen," opetusneuvos Riia Palmqvist toteaa kartoituksen tuloksista Opetushallituksen verkkouutisessa.

Erityisopettajien keskeisiin työtehtäviin kuuluvat kyselyn perusteella lukivaikeuksien seulontojen tekeminen ja lausuntojen laatiminen ylioppilastutkintolautakunnalle. Lisäksi työhön kuuluu opiskelutaitojen opetusta, jaksamisen tukemista ja ohjausta.

Erityisopettajat tekevät laajasti yhteistyötä aineenopettajien, opinto-ohjaajien, rehtorien ja koulukuraattorien kanssa. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa aineenopettajien konsultoimista. Kyselyyn vastanneet opettajat kertoivat tukevansa opiskelijoiden mielenterveyttä osana työtään. Myös rehtoreiden mielestä tämä kuuluu erityisopettajan tehtäviin.

Tukea osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen

Uusi lukiolaki tulee voimaan elokuussa 2019, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikissa lukioissa on tarjottava erityisopetusta 2021 alkaen.

Opetushallituksen kartoituksen mukaan kolmasosa erityisopettajista on epätietoisia uuden lukiolain vaikutuksesta omaan työhönsä, ja lähes yhtä moni uskoo lain aiheuttavan muutoksia työssään. Kartoituksen mukaan valmistautuminen uudistukseen on kuitenkin jo aloitettu monessa lukiossa.

Kun erityisopetus tulee pakolliseksi, pitäisi Palmqvistin mielestä pohtia, miten erityisopettajien osaamista voidaan kehittää ja ylläpitää. Koulujen toimintakulttuuri määrittelee hänen mukaansa paikallisesti, miten esimerkiksi opiskelijahuollolliset tehtävät jakautuvat oppilaitoksissa.

– Olisi hyvä keskustella siitä, kuuluvatko kaikki kartoituksessa esille nousevat eritysopettajan työtehtävät pääasiallisesti opetushenkilöstölle. Kouluissa olisi hyvä pohtia sitä, mihin erityisopettajan työnkuva painottuu.

Lopsin luonnos julki maaliskuussa – kommentteja toivotaan

Luonnos lukion uusiksi opetussuunnitelman perusteiksi valmistuu maaliskuun puolivälissä. Opetushallitus kerää luonnoksesta kommentteja verkkosivuillaan.

–OAJ järjestönä ottaa luonnollisesti kantaa opetussuunnitelman perusteisiin ja tuomme esiin opettajien näkökulmaa. Meistä on tärkeää, että lukiota kehitetään, mutta ymmärrämme myös monen opettajan huolen ja tunteen siitä, että uudistuksia tulee turhan tiuhaa tahtia. Onkin hyvä, että jokaisella on mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman kommentointiin myös itse, Olavi Arra sanoo.

OAJ:n keskeiset huomiot uudesta lukiolaista

Näitä asioita OAJ on nostanut esiin lukiolain valmistelussa:

  • Opinto-ohjauksen tehostamisella ja erityisopetuksen saamisella lukiolakiin on laaja kannatus
  • Lukion profiilin kirkastaminen korkeakouluyhteistyötä tehostamalla on perusteltua
  • Kaikkea ei ole lähdetty muuttamaan, mikä on järkevää
  • Rajaton ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuus ei ole toimiva ratkaisu
  • Lukiokoulutuksen suurin haaste on riittämätön rahoitus
  • Lukion kehittämistä on tuettava ja jatkettava myös uuden lain säätämisen jälkeen