• logo
  • logo
Järjestö

Valtuutetut edellyttävät hallituksen hoitavan koulutuksen rahoituksen kuntoon

09.05.2019 - 11.29 Uutinen
Kuvituskuva
Heidi Tammero ja Antti Simonen pahoittelevat inkluusion käyttöä säästökeinona.

Riittävästi aikaa oppilaille, kolmiportainen tuki ja työolosuhteet kuntoon, eroon hankerumbasta ja lisää rahaa. Muun muassa tällaisia terveisiä OAJ:n valtuustoon kokoontuneet erityisluokanopettaja Heidi Tammero ja lukion englannin opettaja Antti Simonen lähettävät hallitusneuvottelijoille.

Hallitusten tekemät rahoitusleikkaukset näkyvät monissa koulussa suurina ryhmäkokoina ja huonosti toteutettuna inkluusiona. Peruskouluissa kolmiportainen tuki jää monen oppilaan kohdalla huteraksi, ja lukion opettajat tarvitsevat voimavaroja uudistusten toteuttamiseksi.

 Yleissivistävien opettajien ensimmäisen kauden valtuutettu, erityisluokanopettaja Heidi Tammero Turun Mikaelin koulusta sanoo, että inkluusiota on käytetty säästökeinona.

– Luokanopettajat tarvitsisivat tuekseen enemmän rinnakkais- ja erityisopettajia sekä kuraattorin ja psykologin palveluita. Näin luokkiin integroidut tukea tarvitsevat oppilaat saisivat tarvitsemansa tuen. On tärkeää, että opettajan aikaa riittää luokassa kaikille oppilaille, myös motivoituneille ja koulumyönteisille, Tammero sanoo.

Opettajat uupuvat työmäärään

OAJ on ehdottanut opettajasuhdelukua,  jolla varmistettaisiin, että ryhmät ja toistaalta opettajien työkuorma eivät kasva liian suuriksi.

Tammeron mukaan iso ryhmäkoko asettaa opettajalle haasteita jokaisen oppilaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen ilman erityisen tuen oppilaitakin. Kotien vaatimukset ovat välillä kohtuuttomia, ja opettajien hektisiin päiviin sisältyy usein yllättäviä käänteitä, joista vain on selvittävä.

– Me suomalaiset opettajat olemme ylpeitä työstämme ja haluamme tehdä sen kunnolla. Olemme opettamisen lisäksi valmiita olemaan läsnä, taipumaan, joustamaan, venymään ja selvittämään asioita hyvän lopputuloksen saamiseksi. Monet opettajat tekevät kuitenkin töitä jaksamisen rajoilla, ja opettajien uupuminen näkyy opetuksessa ja oppilaissa, Tammero pahoittelee.

Muutokset vievät liikaa aikaa

Samaa viestiä kertoo Kiteen lukion englannin opettajana työskentelevä Antti Simonen. Hänen mukaansa opettajat kokevat, että aikaa ei ole perustehtävän suorittamiseen uudistuksien, muutosten ja hankkeiden viedessä liikaa aikaa ja voimavaroja.

– Opettajat tarvitsevat työrauhaa. Yksi keino työrauhan takaamiseen olisi opettajamitoituksen säätäminen. Jos laki määrittäisi asianmukaisen opettajamitoituksen, opettajilla olisi aikaa kohdata oppilaat ja opiskelijat yksilöinä. Lukio-opiskelijatkin kertovat uupumuksesta ja stressistä, työrauhaa tarvitsevat opettajien ohella myös opiskelijat, Simonen toteaa.

Rahaa täydennyskoulutukseen ja sisäilmaremontteihin

Tammero pahoittelee sitä, että opettajien korkeaa työmoraalia käytetään hyväksi. Erilaisten työtehtävien määrä tuntuu lisääntyvän vuosi vuoden perään.

– Kun työolosuhteet ovat kunnossa, me omaa työtämme arvostavat opettajat siirrämme positiivisen latauksen myös oppilaisiin ja sitä kautta koko yhteiskuntaan, Tammero lupaa.

Tammero myös vaatii, että hallituksen on avustettava sisäilmaongelmaisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten korjaustyössä. Myös opettajien täydennyskoulutusta on tuettava.

– Opettajille on annettava mahdollisuus täydennyskoulutukseen työajan puitteissa ilman huonoa omaatuntoa siitä, että kollega joutuu huolehtimaan luokastamme, Tammero sanoo.

Lisää rahaa valtionosuuksiin

Antti Simonen nostaa esiin myös tarpeen korjata kaikkien koulutusasteiden perusrahoitusta. Kahden edellisen hallituskauden leikkausten jälkeen nyt on aika kohdentaa lisärahaa valtionosuuksiin.

– On kummallista, että oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien täytyy jatkuvasti olla hakemassa hankerahoitusta. Esimerkiksi lukioiden täytyi hakea hankerahaa lukiouudistuksen toteuttamiseen, vaikka tämä uudistus on kuitenkin kaikkialla tehtävä, Simonen ihmettelee.

Lukiokoulutuksen saavutettavuudesta huolehdittava

Simonen muistuttaa, että lukiokoulutuksen rahoitusmallia uudistettaessa tulee ottaa huomioon lukiokoulutuksen saavutettavuus maakunnissa. Kunnat ovat joutuneet paikkaamaan valtion rahoituksen vähenemistä, ja pienillä lukiopaikkakunnilla on paljon yhteisiä opettajia perusopetuksen kanssa. Lukiokoulutuksen elinvoimaisuus takaa myös laadukkaan aineenopetuksen toteutumisen.

– Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, ja siitä on edelleen pidettävä kiinni. Lähivuosina väestökehityksen myötä on näkyvissä riski, että lapset ja nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan syntymäpaikkansa mukaan, Simonen pelkää.

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Jarkko Mikkonen