• logo
  • logo
Järjestö

Varhaiskasvatus on ratkaisu kotoutumiseen – pulmana riittämätön rahoitus

09.05.2019 - 14.00 Uutinen
Kuvituskuva

OAJ:n valtuutetun Tarja Ojasen mielestä uuden hallituksen on pidettävä huoli siitä, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset saavat vahvan pohjan kasvu- ja koulupolulleen.

Varhaiskasvatuksella voidaan edistää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa. Automaattisesti se ei kuitenkaan tapahdu vaan vaatii rahaa ja osallistumisasteen nousua.

Espoossa vieraskielisten lasten määrä kasvaa vauhdilla. Yli 20 prosenttia lapsista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea ja alueella on päiväkoteja, joissa yli 60 prosenttia lapsista on vieraskielisiä.

— Kansainvälisyys on suuri rikkaus, josta hyötyvät myös natiivilapset. Haaste on siinä, kuinka takaamme, että eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset oppivat suomen kielen silloinkin, kun heitä on enemmän kuin suomea äidinkielenään puhuvia tai he ovat ryhmässä, joissa ei ole yhtään natiivia, Espoon varhaiskasvatuksen aluepäällikkö ja OAJ:n valtuutettu Tarja Ojanen sanoo.

Tukeen lisää rahaa ja pysyvyyttä

Valtion johdolta kaivataan Ojasen mukaan nyt poliittisia päätöksiä positiivisesta diskriminaatiosta. Tämä tarkoittaa nopeita toimia ja rahaa niille kaupungeille, joissa vieraskielisten lasten määrä on merkittävä.

Ojanen muistuttaa, että varhainen tuki säästää kuluja myöhemmin. Hänestä maan seuraavalla hallituksella onkin nyt viimeinen hetki lähteä voimakkaasti tukemaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatusta.

— Lapsista on tehtävä vahvoja, suomen kielen taitoisia oppijoita, jotta he pääsevät hyvin eväin koulupolulle eivätkä tipahda kyydistä. Jos asiaa ei nyt kiireesti hoideta, lapset eriarvoistuvat ja yhteiskunta jakaantuu.

Tähän saakka oppilaitokset ja päiväkodit, joissa on ollut runsaasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia, ovat voineet hakea ajoittain määräaikaista positiiviseen diskriminaatioon suunnattua rahaa. Ojanen toivoo, että uusi hallitus nostaisi summaa ja tekisi rahoituksesta pysyvän.

— Hallituksen pitää rakentaa malleja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten määrän mukaan, jotta esimerkiksi lapsiryhmiä voitaisiin pienentää ja palkata lisää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Nyt tuki on ollut liian tempoilevaa ja hajanaista.

Myös opettajille tarvitaan Ojasen mielestä täydennyskoulutusta kulttuurien moninaisuudesta. Lisäksi opettajiksi pitäisi saada enemmän eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ihmisiä, joilla on riittävä suomen kielen taito. Heillekin pitäisi luoda omia koulutuspolkuja.

Varhaiskasvatuslaki ei vielä riitä

Syksyllä voimaan tullut varhaiskasvatuslain uudistus on Ojasen mukaan hyvä alku, muttei vielä riittävä. Uuden hallituksen on peruttava edellisen tekemät heikennykset varhaiskasvatukseen.

— Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku pitää palauttaa 1:8:sta 1:7:ään, ja varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on kumottava, Ojanen sanoo.

Hän muistuttaa, että uudesta varhaiskasvatuslaista uupuvat vielä kasvun ja oppimisen tuen linjaukset. Joissakin kunnissa perusopetuksesta tuttu kolmiportainen tuki on käytössä myös varhaiskasvatuksessa, mutta kaikissa kunnissa näin ei ole.

— Se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan.

Useammalle varhaiskasvatusta simppelein keinoin

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kannattaa. Siitä hyötyvät kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset.

Vaille hyötyä jäävät ne lapset, jotka eivät varhaiskasvatukseen osallistu – ja Suomi jää osallistumisasteessa kauas esimerkiksi muiden Pohjoismaiden taakse. Muun muassa OECD:n koulutusjohtaja on todennut, että Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää lisätä osallistumista.

Ojasen mielestä tulevan hallituksen pitääkin ottaa tavoitteikseen sekä esiopetuksen aikaistaminen 5-vuotiaille että 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus. Ne lisäisivät varsinkin monikulttuurisen väestön osallistumisastetta.

— Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muut, vaikka he tarvitsevat varhaiskasvatusta eniten. Heillä on oltava riittävästi aikaa kehittää oppimisvalmiuksiaan ja kielitaitoaan.

Espoo palkkasi resurssiopettajia

Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää myös, että opettajien määrää varhaiskasvatuksessa lisätään. Ojanen toivookin, että uusi hallitus lisää koulutusmääriä niin paljon, että opettajia saadaan tarpeeksi alalle. Myös maisteriohjelmia pitäisi hänestä räätälöidä päiväkotien johtajille.

Espoossa varhaiskasvatuksen opettajia palkataan lisää sitä mukaan, kun lastenhoitajan paikkoja vapautuu. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille kaupunki on palkannut 36 varhaiskasvatuksen opettajaa resurssiopettajiksi. Espoo on myös mukana 5-vuotiaiden maksuttomassa varhaiskasvatuskokeilussa ja pitänyt suhdeluvut 1:7:ssä. 

Espoon varhaiskasvatusmallilla on Ojasen mukaan niin hyvä kaiku, että varsinkin erityisopettajia on saatu hyvin rekrytoitua.

— Meillä on erityisryhmiä, pedagogisesti tuettuja kahden opettajan ryhmiä ja runsaasti laaja-alaisia erityisopettajia. Variaatio on suuri ja tavoite on löytää jokaiselle lapselle sopivin ryhmä.

  • Minne menet varhaiskasvatus? Lue lisää oaj.fi/politiikassa
  • OAJ:n 150-jäseninen valtuusto kokoontui kevätkokoukseensa Akava-talolle Helsinkiin 8.-10. toukokuuta.

Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Jarkko Mikkonen