Kahden korkeakoulun duaalimalli toimii, ja niihin voi kulkea väyliä pitkin amiksestakin. SuomiAreenan torstain koulutuskeskustelut päättyivät koulupolun loppupään nykytilan analyysiin.
Ammattikorkealla, yliopistolla ja ammatillisella koulutuksella on omat roolinsa, joita ilman koko yhteiskunnan toiminta olisi vaikeaa.
OAJ:n koko torstain ajan isännöimän SuomiAreenan rantalavan viimeisessä keskustelussa kuultiin, millaisia väyliä eri koulutustasojen välille rakennetaan, samalla kunkin koulutuksen omasta roolista huolehtien.
– Ammatillisella koulutuksella on suuri yhteiskuntapoliittinen rooli. Emmehän tiedä, miten kävisi vaikkapa vanhusväestölle, jos meillä ei olisi osaajia hoitotyössä, sanoi Satakunnassa ammatillista koulutusta järjestävässä Winnovassa työskentelevä lehtori Maija Peltomäki.
Alueiden, Suomen ja maailman kehityspanoksia
Mutta jos kerran yhteistä on niin paljon, mihin tarvitaan yliopistojen ja amkien muodostamaa kahden korkeakoulun mallia?
– Yhteiskunta sitä duaalimallia tarvitsee. Koko maailma tarvitsee yliopistoissa tehtävää perustutkimusta ja korkeatasoista tiedettä. Ammattikorkeakoulukaan ei toimisi, eikä olisi kehittynyt tälle tasolle ilman yliopistoja, sanoi ammattikorkeakoulu Laurean rehtori Jouni Koski.
Ammattikorkeakouluissa puolestaan tuotetaan ammattilaisia moniin yhteiskunnan kannalta kriittisiin ammatteihin, Koski sanoo.
– Tämän valtakunnallisen tehtävän lisäksi me tuomme alueille valtavan kehityspanoksen. Ilman ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanoksia alueet olisivat nopeasti ongelmissa, Koski jatkoi.
Myöskään Porissa Kosken keskustelukumppanina olleen Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen mukaan keskustelua duaalimallista ei ole syytä avata. Ammattikorkeassa osaamistarpeisiin vastataan suoraviivaisesti, kun yliopistoissa katsotaan pidemmälle, Hämäläinen sanoi.
– Yliopistojen eräs tärkeimmistä tehtävistä on opiskelija, joka kävelee yliopistosta ulos. Se, miten yliopistoissa koulutetut ihmiset muuttavat maailmaa, on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Hämäläinen totesi.
Reitit selväksi amiksessa
Entä kun opiskelija kirjautuu toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, sulkeutuuko toisaalla korkeakoulun ovi? Ei tosiaankaan, totesi Winnovassa työskentelevä sote-alan opettaja Jaana Antila.
– Meille tulee paljon opiskelijoita, jotka ilmoittavat heti aluksi, että tämä on mun reittini esimerkiksi ammattikorkeaan. Meidän velvollisuutemme on tukea opiskelijaa tässä, jota tehdään muun muassa yto-opintoihin (yhteiset tutkinnon osat) panostamalla.
Ikkunat aina auki työelämään
Antilan mukaan moderni ammatillinen koulutus haastaa opettajaa muuttuvassa maailmassa jatkuvasti.
– Omaa opettajuuttaan tulee mietittyä jatkuvasti. On kysyttävä itseltään, mitä nykyopiskelija haluaa koulutuksesta ja minkälaisia toiminnallisia tapoja opetukseen kannattaa tuoda. Se vaatii uutta asennetta työhön.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Maija Peltomäki, Kimmo Liljeroos ja Jaana Antila SuomiAreenan keskustelussa.
Työssä oppimista, jota ammatillisen koulutuksen reformissakin korostetaan, on Antilan mukaan lisätty ja kehitetty vuosikausia. Tätäkin kehittämistä Antila kertoo tekevänsä mielellään.
– Jos täällä on paikalla yritysten ja työelämän edustajia, niin ottakaa yhteyttä, mielellämme kehitämme toimintaa yhä lisää, Antila vinkkasi.
Opettajilta kysyttiin, pitääkö julkisuudessa toisinaan esitetty väite reformissa lisääntyneestä opiskelijoiden liiallisesta itseohjautuvuudesta paikkansa.
– Osittain pitää, mutta osittain ei. Asiaan liittyy myös paljon yksilökohtaista vaihtelua oppimisessa. Siksi opintojen henkilökohtaistamisessa onnistuminen olisi kaiken a ja o, opettaja Kimmo Liljeroos Winnovasta sanoi.
Tutkijan voi tilata luokkaan virtuaalivierailulle
Lukiossa ja toisen asteen koulutuksessa on puhuttu ”kurkistuksista” korkeakouluihin. Vaan mitä jos yliopiston huippututkija kurkistaisikin vaikkapa päiväkotiin tai peruskoulun luokkaan?
Sekin on mahdollista, kiitos Nuorten Tiedeakatemiassa kehitetyn Tutkija tavattavissa -palvelun.
Akatemian puheenjohtajan Tommi Himbergin mukaan palvelusta voi tilata tutkijan virtuaalivierailulle kouluun, oppilaitokseen tai vaikka päiväkotiinkin.
– Viritelmiä on ollut monelle kouluasteelle. Tutkijapankissa on nyt noin 200 tutkijaa, ja me autamme opettajia valitsemaan opetukseensa sopivan tutkijan, Himberg kertoo.
Teksti: Matias Manner
Kuvat: Tomi Glad