• logo
  • logo

Omat tiedot -sovellus ei tällä hetkellä toimi palvelinhuoltojen vuoksi.

Sopimukset

Ys-aika, kiky-tunnit, veso. Kuinka paljon ja mitä työtehtäviä?

07.08.2019 - 11.47 Uutinen
Kuvituskuva

Opetusvelvollisuustyöajassa työskentelevä yleissivistävän opetuksen opettaja osallistuu opetustehtävien lisäksi yhteissuunnitteluun ja veso-koulutuksiin. Kiky-sopimus toi työaikaan keskimäärin 24 vuosittaista lisätuntia. Mihin työtehtäviin ys-aikaa, kiky-tunteja ja veso-päiviä on tarkoitus käyttää?

Yhteissuunnitteluaikaa eli ys-aikaa on opetusvelvollisuustyöajassa olevilla yleissivistävillä opettajilla 126 tuntia lukuvuodessa. Näihin tunteihin on tarkoitus sisällyttää koulun tiimien työskentely, aineryhmä- ja luokkatasokokoukset, moniammatillinen yhteistyö oppilasasioissa sekä yhteydenpito eri tahoihin ja neuvonpito.

Ys-aikaan kuuluvat myös koulun juhlien ja tapahtumien suunnittelu sekä koulun toiminnan kehittäminen. Myös samanaikaisopetuksen, opetusmenetelmien ja työtapojen suunnittelu on osa ys-aikaa.

Yhteissuunnitteluaikaan kuuluu myös yhteistyö huoltajien kanssa: vanhempainillat, vanhempain tapaamiset sekä Wilma-viestittely. Arviointikeskustelut ovat osa kodin ja koulun yhteistyöstä ja kuuluvat ys-aikaan.

Lukiossa ys-aikaa peruskoulua vähemmän

OVTESsin kirjauksen mukaisesti opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetustehtävien ja muiden tehtävien lisäksi peruskoulun opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Lukiossa aineenopettajan ys-aikaan kuuluu osallistuminen yhteissuunnitteluun niin, että opettajankokouksiin ja aineryhmäkokouksiin sekä neuvotteluihin varataan koulukohtaisesti 2-5 tuntia kahdessa viikossa.

Ys-työajan kokonaismäärä on lukiossa työvuoden aikana 50-107 tuntia ja aikuislukiossa 45-94 tuntia. Ys-aika ei voi peruskoulussa eikä lukiossa lisätä lukuvuoden opettajatyöpäivien määrää.

Ys-ajan käyttöä on suunniteltava

Kehittämispäällikkö Niku Tuomiston mukaan rehtorin tehtäviin kuuluu suunnitella ja päättää ys-ajan ja opettajapäivien käytöstä hyvissä ajoin, jotta opettajat tietävät, mitkä työt heidän kuuluu tehdä ja milloin ja paljonko näihin töihin on varattu työaikaa. Painopistealueista ja resursoinnista on päätettävä lukuvuoden toimintasuunnitelmaa laadittaessa.

– Viikoittain tai joka toinen viikko järjestettävät kaikkia koskevat yleiskokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus, koska ne vievät aikaa muiden yhteissuunnitteluun kuuluvien tehtävien hoitamiselta. Opettaja voi myös tehdä yksinään töitä ys-ajalla. Ys-aika on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun kehittämiseen, joka paikallisesti koetaan tarpeelliseksi, Tuomisto sanoo.

Ys-aikaa ei koulutukseen

Peruskoulun ys-aikaa ei ole omien oppituntien suunnittelu, valmistelu ja jälkityöt eikä muiden erikseen korvattavien tehtävien hoitaminen kuten luokanvalvojan tehtävät, kirjastonhoito ja välineiden huoltaminen. Välitunti on osa oppituntia, joten välituntien aikana tehtyä työtä ei voi lukea ys-aikaan kuuluvaksi.

Ys-aikaa ei ole tarkoitettu koulutukseen. Veso-päivät ovat opettajille varattua aikaa täydennyskouluttautumiseen. Opettajatyöpäivien eli veso-päivien lisäksi opettaja voi käyttää kouluttautumiseen korkeintaan 12 tuntia lukuvuodessa kiky-työaikaa.

Veso-päivät ovat suunnittelu- ja koulutuspäiviä

Veso-päivät eli opettajatyöpäivät ovat suunnittelu- ja koulutuspäiviä, joihin peruskoulun, lukion ja aikuislukion vähintään koko lukuvuoden ajaksi palkatuilla päätoimisilla opettajilla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana. Kuusituntisia veso-päiviä on vuosittain kolme. Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena.

Veso-päiviä voi korvata muulla koulutuksella, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Jos sijaisuus ei ole koko lukuvuoden pituinen, opettajalla ei ole osallistumisvelvoitetta. Sivutoimisen tuntiopettajan ei myöskään tarvitse osallistua veso-koulutuksiin.

Osittaisella hoitovapaalla tai virkavapaalla tai osa-aikaeläkkeellä veso-päiviin osallistutaan samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Työnantaja päättää veso-työajan sijoittumisesta ja sisällöistä.

Kiky-tunneista puolet ys-aikaan

Kilpailukykysopimus eli kiky-sopimus kasvatti peruskoulun ja lukion opettajan vuosittaista palkatonta työaikaa maksimissaan 24 tuntia vuodessa elokuusta 2017 lähtien.

Peruskoulujen ja lukioiden opettajien työajan lisäys kohdennetaan opinto- ja suunnittelutyöaikoihin. Opintoaika tarkoittaa opettajalle varattua työaikaa oman itsensä kehittämiseen.

– Tarkoitus ei ole keksiä uusia tehtäviä, vaan antaa aikaa olemassa olevien suunnittelu- ja kehittämistehtävien tekemiseen, Tuomisto tähdentää.

126 tunnin ys-aikaan sisältyy ys-tehtävien hoitoa kolme tuntia viikossa 38 työviikon aikana eli yhteensä 114 tuntia. Tähän tuntimäärään lisätään puolet kiky-tunneista eli 12 ja näin syntyy 126 tunnin vuosittainen ys-aika.

Kiky-tunteja myös koulutukseen

Toiset 12 kiky-tuntia on mahdollista käyttää opinto- ja suunnittelutyöhön, muuhun opettajatyöhön tai oppilastyöpäivinä pidettäviin tilaisuuksiin.

Veso-koulutuspäivien lisäksi kiky-aikaa voidaan käyttää koulutukseen 12 tuntia vuodessa. Kuusi tuntia on mahdollista sijoittaa lauantaityöpäivään perustellusta syystä, mutta lauantaityöpäivää ei ole pakko pitää.

Kiky-sopimus toi samat 24 tuntia lisää palkatonta työaikaa useimmille suomalaisille palkansaajille. Seuraavalla työmarkkinakierroksella kiky-aika noussee monien sopimusalojen neuvottelupöytiin.

Lue lisää:

Vipu auttaa rajaamaan työtä

JUKO: Kiky-uhraukset korvattava julkisen sektorin työntekijöille 

Kikyn lomarahaleikkaus päättyy kesän jälkeen 

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Leena Koskela