Budjetti lupaa kunnille tukea ja ammatillisille opettajille töitä 

Koronan kurittaman kuntatalouden ja kuntien ylläpitämien peruspalvelujen tueksi hallitus kokoaa yhteensä 1,45 miljardin euron tukipaketin. Esimerkiksi valtionosuuksia korotetaan kertaluonteisesti ja yhteisöveron jako-osuuksia muutetaan kuntien eduksi.   

-Tukipaketin myötä opettajien lomautusaikeista on viimeistään luovuttava, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka vaatii. 

OAJ:n kärkitavoitteena oli saada ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen hallitusohjelmassa luvatut rahat ensi vuoden budjettiin. Valtionvarainministeriö ei niitä omaan ehdotukseensa sisällyttänyt.  

Ammatillisen koulutuksen resursseja vahvistettiin lopulta 150 miljoonalla eurolla. Tämä varmistaa määräaikaisen rahoituksen jatkumisen vuoteen 2022 saakka. Jatkossa ammatillisen koulutuksen pysyvää perusrahoitusta on vahvistettava. 

– Lisäys merkitsee käytännössä noin 1 000:n ammatillisen opettajan palkkarahaa ja mahdollistaa sen, että koulutuksen järjestäjät voivat pitää osaavia opettajia palkkalistoillaan. Lisäksi se helpottaa osaltaan oppivelvollisuuden laajentamista, Misukka toteaa.

Varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli

Varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli. Sen valmistelu on jo alkanut ministeriön työryhmässä, jossa OAJ:lla on edustus. Nyt uudistukseen on myös pysyvää rahaa 15 milj. euroa varattuna. OAJ:n tavoitteena on jo pitkään ollut oppimisen tuen säädöspohjan vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, mikä takaisi lapselle tuen yhdenvertaisesti koko maassa. 

Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma, johon osoitetaan 15 miljoonaa euroa.  

– Tämä ei toki korvaa 100 miljoonan euron aukkoa lukiokoulutuksen perusrahoituksessa, mutta se antaa mahdollisuuden aloittaa lukioiden laatutyö, mitä on kaivattu jo pitkään. Jatkossa on kiinnitettävä huomio perusrahoituksen vahvistamiseen, lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Tuomo Laakso tähdentää. 

Jatkuvaan oppimiseen budjetissa osoitetaan 40 miljoonaa euroa. Panostus jää Misukan mielestä keskinkertaiseksi, kun ajatelleen jatkuvan oppimisen merkitystä työllisyyden parantamisen ja kohtaanto-ongelmaan vastaamisen kannalta. 

– Hallitusohjelmassa jatkuvalle oppimiselle on asetettu hyviä tavoitteita, mutta tällä rahoitukselle tavoitteisiin ei valitettavasti vielä päästä. 

Tki-panostus jäi vaisuksi 

 OAJ:n kolmantena ensi vuoden budjetin päätavoitteena oli tanakka panostus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, mutta odotukset eivät täyttyneet. Hallitus on sitoutunut tki-tiekartan tavoitteisiin, joissa tki-rahoitukselle asetetaan tavoitetaso. Tavoite on kuitenkin valitettavasti karkaamassa käsistä.  

– Korkeakoulutuksen tki-toiminnan osalta joudutaan odottamaan hallitukselta konkretiaa. Se on linjannut, että EU:n elpymisvarojen käytön yhtenä painopisteenä ovat koulutus, tutkimus ja innovaatiot. Loppuvuodesta nähdään, kuinka suuri osa tästä noin 400-500 miljoonan potista osuu yliopistoille ja ammattikorkeakoulujen tki-toimintaan, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen kertoo. 

Louhelaista arveluttaa myös se, mitä korkeakoulujen lisäaloituspaikoista seuraa lähivuosina. Budjetin lupaamat pelkät indeksitarkistukset eivät tuo sitä lisäresurssia, joilla korkeakoulut voisivat vastata tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen osuus Suomessa 50 prosenttiin. Huolena on, että opetusryhmät suurenevat ja korkeakouluopettajien työtaakka kasvaa. 

OAJ tukee hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistamiseksi.  

– 80 000 lisätyöllisen tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin tekoja. Se ei onnistu ilman tuntuvaa panostusta koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, Misukka muistuttaa. 

Kuva: Leena Koskela