• logo
  • logo

Educa käyntiin keskustelulla oppivelvollisuuden pidentämisestä – Opetusministeri: ”Tärkeää käydä keskustelua siitä, että ohjausta, opetusta ja tukea on tarpeeksi”

24.01.2020 - 14.25 Uutinen
Kuvituskuva
Avajaiskeskustelussa lavalla nähtiin Opetushallituksen Olli-Pekka Heinonen, Kuntaliiton Terhi Päivärinta, ministeri Li Andersson ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen

Kaikille koulutusasteille opettajamitoitus ja perusopetuksen tuki kuntoon. Siinä OAJ:n keskeisiä tavoitteita oppivelvollisuuden uudistukselle. Educan avanneessa keskustelussa ministeriltä ei saatu lupausta OAJ:n tavoitteiden toteuttamisesta, mutta kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että riittävän tuen varmistaminen on tärkeää.

Suomen johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa järjestetään tänä vuonna jo 25. kerran. Kaksipäiväinen tapahtuma pyörähti tänään täysillä käyntiin oppivelvollisuuskeskustelulla.

Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen, käytännössä siis toiselle asteelle, vuoden 2021 alussa.

– Teemme laajaa koulutuspoliittista uudistusta. Haluamme kaikille vähintään toisen asteen tutkinnon, koska peruskoulun todistuksella ei enää pärjää. Oppivelvollisuuden pidentämistä ei voi nähdä mekaanisena muutoksena. Onnistumme vain, jos muutos nähdään suurena nivelvaiheuudistuksena, opetusministeri Li Andersson sanoi paneelissa.

Kohti parasta mahdollista uudistusta

Ministerin ohella lavalla keskustelivat Kuntaliiton johtaja Terhi Päivärinta, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

He olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt on tärkeintä tehdä uudistuksesta mahdollisimman hyvä.

– Kyse on yksi koulutushistorian suurimmista uudistuksista, rinnastettavissa peruskoulun tuloon, Luukkainen kiteytti uudistuksen merkitystä.

Keskustelijat korostivat myös perusopetuksen vahvistamista, jotta valmiudet toiselle asteelle paranevat.

– On välttämätöntä saada kolmiportainen tuki toimimaan, Olli-Pekka Heinonen sanoi.

 

Lähes koko yleisö kertoi vihreää paperia nostamalla olevansa huolissaan amisten ja lukioiden rahoitusleikkauksista. Paneelissa ministeri Li Andersson korosti, että koulutusleikkausten tie todella on nyt päättynyt.

Lähes koko keskustelun yleisö nosti vihreän lapun sen merkiksi, että he ovat huolissaan amisten ja lukioiden rahoitusleikkauksista. Ministeri Li Anderssoni korosti, että koulutusleikkauset todella ovat tulleet tiensä päähän.

Miten käy opettajamitoitukselle?

OAJ on valmistellut oman ratkaisuehdotuksensa siitä, millainen oppivelvollisuusmalli auttaisi varmistamaan sen, että jokainen saa vähintään toisen asteen tutkinnon. OAJ tavoittelee esimerkiksi sitä, että lakiin kirjataan selvä mitoitus siitä, kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa voi olla yhtä opettajaa ja opinto-ohjaajaa kohti.

Suoraa lupausta opettajamitoituksen kirjaamisesta lakiin ei keskustelussa herunut. Suomen opettajaksi opiskelevien puheenjohtaja Sanni Salmenoja kysyi tätä ministeriltä suoraan.

Ministeri vastasi, että hänen näkemiään arvioita opettajamitoituksen kustannuksista voi olla haastavaa ottaa osaksi tätä kokonaisuutta.

– Tärkeää on, että keskustelua käydään siitä, että opinto-ohjausta, opetusta ja tukea on tarpeeksi peruskoulussa ja toisessa asteella, hän kuitenkin korosti.

Maksuttomuutta aiotaan rajata

Myös aiemmin uudistuksesta käydyissä julkisissa keskusteluissa hiertänyt toisen asteen maksuttomuus nousi Educassakin esiin.

Koska oppivelvollisuus on nimensä mukaisesti velvollisuus, on uudistuksen lähtökohtana pidetty sitä, että toisen asteen opiskelijat saisivat maksuttomat kirjat ja muut materiaalit.

Esimerkiksi OAJ on pitänyt esillä sitä, että toisen asteen tutkinto turvataan maksuttomia oppimateriaaleja varmemmin sillä, että vahvistetaan perusopetuksen rahoitusta ja varmistetaan jo siellä kaikille riittävästi tukea oppimiseen.

– Suurin kysymys on, miten rajaus tehdään. Kuinka monta tutkintoa voi suorittaa maksuttomasti, Terhi Päivärinta esimerkiksi kysyi.

Opetusministeri sanoi, että rajauksia on tulossa, mutta moni kysymys on vielä auki.

Uudistuksessa huomio olennaiseen

Oppivelvollisuuden laajentamista koskevien lakien on määrä lähteä lausuntokierrokselle tänä keväänä. Moni asia on vielä auki, ja näkemyseroja riittää. Ministeriön tavoitteena on se, että eduskunta tekee asiasta päätökset syksyllä.

Olli-Pekka Heinonen muistuttikin, että olennaista on pitää mielessä se, miksi uudistusta tehdään. Tavoitteena on koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen. Olennaisinta on löytää toimivat keinot herättää jokaisessa into oppia.

 

Avajaiskeskustelussa Salmenojan lisäksi keskustelijoita hiillostivat Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukosk ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja Elias Tenkanen.

 

Mistä oppivelvollisuuden pitenemisessä on kyse?

  • Oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen vuoden 2021 alussa. Käytännössä se siis laajenee lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.
  • Oppivelvollisuus päättyy, kun tutkinto on suoritettu tai kun oppivelvollisuusikä täyttyy. Toisen asteen opiskelijat saavat myös maksuttomat kirjat ja muun materiaalin.
  • Uudistus maksaa hallituksen arvion mukaan 107 miljoonaa euroa.
  • Uudistuksen taustalla on se, että jopa 15 prosenttia ikäluokan nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa, eikä suomalaisessa työelämässä enää pärjää peruskoulun todistuksella.
  • Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu, tai viimeistään 17-vuotiaana.

 

Teksti: Salla Hongisto,  Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela

 

Educa-messut 24.–25.1.2020