OAJ vaatii, että helmikuussa eduskunnalle annettavassa koulutuspoliittisessa selonteossa eduskuntapuolueet sitoutuvat nostamaan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta vähintään 2 miljardilla eurolla sekä kuntien määrän karsimista noin sataan.
Suomen hallitus valmistelee kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta käsittelevää selontekoa, joka luotaa aiheita 2030-luvulle, jopa 2040-luvulle saakka.
OAJ vaatii, että eduskuntapuolueet sitoutuvat koulutuspoliittisessa selonteossa neljään periaatteeseen:
1. Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on nostettava maailman huipun edellyttämälle tasolle yli hallituskausien ulottuvalla kasvuohjelmalla
Osaaminen, tutkimus ja koulutus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailukykytekijöitä. Niiden rahoituksessa Suomi on silti jäänyt jälkeen, kun verrataan muihin Pohjoismaihin. Siksi OAJ vaatii vähintään 2010-luvulla tehtyjen 2 miljardin leikkausten suuruista tasonnostoa koulutuksen rahoitukseen.
– Ilman kunnollista sitoutumista resurssien kasvuun ei juhlapuheissakaan voida hehkuttaa maailman osaavinta kansakuntaa. Nyt olisi mahdollisuus sitoutua tavoitteeseen osaavimmasta kansakunnasta myös tekojen tasolla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.
2. Koulutuksen laatua on säädeltävä entistä tiukemmin, kun koulutuksen järjestämistapoja uusitaan
Oppijamäärät vähenevät Suomessa merkittävästi johtuen niin ikäluokkien pienenemisestä kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestäkin. Siitä huolimatta riittävän tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet on tarjottava kaikille koko maassa. Uudet tavat järjestää koulutusta vaativat myös entistä tiukempaa koulutuksen laadun säätelyä. OAJ vaatii, että kaikille koulutusasteille säädetään sitovat laatukriteerit.
– On selvää, että väestön muutos edellyttää myös uusia koulutuksen järjestämisen tapoja. Kun järjestämistavat muuttuvat, on yhä tärkeämpää, että päättäjät sitoutuvat säädöksillä turvaamaan koulutuksen laadun. Tärkein kasvatuksen ja koulutuksen laatutekijä on tietysti osaava opettaja ja hänen mahdollisuutensa tiiviiseen vuorovaikutukseen oppijan kanssa, Luukkainen korostaa.
3. Laadukkaan koulutuksen ylläpito vaatii riittävän kokoisia kuntia
Kuntaperusteinen, julkisrahoitteinen ja maksuton varhaiskasvatus ja koulutus ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta. Sivistyspalvelut ovat kunnan merkittävin tehtävä, kun sote-palvelut siirtyvät pois kunnilta.
Ellei kunnan väestöpohja riitä koulun ylläpitoon, kuntarakennetta on OAJ:n mielestä tiivistettävä. Jotta kunta voi järjestää laadukasta perusopetusta vuosiluokille 1–9, kunnassa on oltava vähintään 10 000 asukasta, mikä tarkoittaisi kuntien määrän karsimista noin sataan. Laadukkaan toisen asteen koulutuksen järjestäminen edellyttää vielä tätäkin suurempaa väestönpohjaa.
– Kunnan on ennen kaikkea selviydyttävä tärkeimmästä tehtävästään, laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisestä. Ellei näin ole, on pakko kysyä, tarvitaanko sellaista kuntaakaan, Luukkainen kyseenalaistaa.
4. Osaamisen kehittäminen jatkuu läpi koko elämän
Osaamista on kehitettävä jatkuvasti läpi elämän, kun työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Osaamisen kehittäminen ei OAJ:n näkemyksen mukaan välttämättä vaadi koko tutkintoa, vaan esimerkiksi tietyn osaamiskokonaisuuden suorittamista. Välttämätöntä kuitenkin on, että pohjalla on kokonainen tutkinto.
– Myös vapaan sivistystyön tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet on hyödynnettävä osana jatkuvaa osaamisen kehittämistä, Luukkainen toteaa.
Suomi pärjää tulevaisuudessa osaamisella, tiedolla, taidolla ja tutkimuksella
Ikäluokkien pienenemisestä ja muuttoliikkeestä johtuvat väestömuutokset vaikuttavat koko yhteiskunnan lisäksi myös koulutuksen järjestämiseen niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Myös työelämän muutokset ja teknologian kehitys uudistavat jatkuvasti osaamisvaatimuksia ja edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista läpi elämän.
– OAJ on vaatinut tällaista pitkän tähtäimen linjanvetoa jo vuosien ajan, koska koulutuspolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä nopeiden suunnanmuutosten ja poukkoilevan kehittämisen sijaan, Luukkainen huomauttaa.
– Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta on selvää, että Suomen kilpailukyky pohjautuu korkean tason osaamiseen, tietoon, taitoon ja tutkimukseen.
Mikä koulutuspoliittinen selonteko?
Koulutuspoliittinen selonteko annetaan eduskunnalle ensi helmikuussa. Sitä valmistellaan parlamentaarisesti, mikä mahdollistaa yli hallituskausien ulottuvan sitoutumisen koulutuspolitiikan kehittämiseen.