• logo
  • logo

Koulutusselonteosta halutaan rohkea ja konkreettinen – lisää rahaa laadun varmistamiseksi

25.01.2020 - 17.58 Uutinen
Kuvituskuva

Kesään mennessä valmistuvasta koulutusselonteosta halutaan välinettä katsoa koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti. Educa-paneelissa toivottiin hartaasti, että selonteon linjaukset eivät jää vain paperille, vaan ne todella pääsevät suuntaamaan koulutuksen kehittämistä käytännössä.

Rahoitetaan, toteutetaan, tehdään, pannaan toimeen, muistetaan arvioida myös henkilöstövaikutukset.

Tässä sanoja, jotka Educa-keskustelun panelistit opetusministeri Li Andersson, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, valtiosihteeri Tuomo Puumala sekä OAJ:n varapuheenjohtajat Petri Kääriäinen, Päivi Koppanen ja Anitta Pakanen haluavat löytää tulevasta koulutusselonteosta.

Koulutusselontekoa työstetään kevään aikana yhdessä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Sen on määrä valmistua kesän kynnyksellä, ja lausuntoja esityksestä tullaan pyytämään ensi syksynä. Selonteko viedään myös eduskuntaan, jotta sen taakse saadaan mahdollisimman laaja päättäjien joukko.

– Tavoitteena on esimerkiksi kaventaa oppimiseroja, nostaa edelleen varhaiskasvatuksen  osallistumisastetta, säädellä etäopetusta ja löytää maahanmuuttajaopiskelijoille väyliä korkeakoulutukseen, Andersson luetteli.

Katse kokonaisuuteen

Tuomo Puumala haluaa saada aikaan rohkean mutta konkreettisen paperin, jossa katse on rohkeasti 2030-luvulla.

– Ohjelmaan pitää pystyä kirjoittamaan isosti opiskelijakeskeisyys. Haaveilen maailmasta, jossa korkeakoulut pystyisivät esittämään parastansa sähköisellä alustalla, ja opiskelija valitsisi sieltä parhaat tuotteet asuinpaikastaan riippumatta.

Anita Lehikoisen mielestä koulutusselonteko on tarpeen, koska se mahdollistaan koulutusjärjestelmän kehittämisen kokonaisuutena.

– Tavoitteina ovat laatu,tasa-arvo, vaikuttavuus ja uudistumiskyky.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

OAJ:n varapuheenjohtajat Anitta Pakanen, Petri Kääriäinen ja Päivi Koppanen muistuttivat paneelista siitä, mitä korkeatasoinen koulutus käytännössä vaatii.educa2020-koulutusselonteko3-1170x536-by-leena-koskela.jpg

Opettajien jaksamisesta ja määrästä huolehdittava

OAJ:n varapuheenjohtajat muistuttivat paneelissa siitä, että tulevien linjausten toteuttaminen vaatii riittävästi opettajia. Lisäksi resursseja tarvitaan oppilaiden tukeen sekä johtamiseen.

– Tuoreen rehtoribarometrin mukaan joka kymmenes rehtori on uupunut ja  kolmasosa kamppailee jaksamisen äärirajoilla, Petri Kääriäinen totesi.

Anitta Pakanen korosti sitä, että oppimisen perusedellytykset tehdään varhaiskasvatuksessa.

– Pienet lapset tarvitsevat parhaat opettajat, ja toivonkin, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutusta kehitetään aktiivisesti.

Päivi Koppanen haluaa selontekoon mukaan selvityksen siitä, miten toteutetaan jatkuva oppiminen niin, että aikuisväestö pysyy työkykyisenä koko työuransa ajan.

– Tässä tehtävässä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetusta ei ole vielä osattu hyödyntää riittävästi.

Lisää rahaa koulutuksen laadun kehittämiseen

Selonteossa täytyy ottaa OAJ-päättäjien mielestä huomioon se, että suomalaisen koulutuksen laatu ratkaistaan lopulta kuntatasolla.  Tavoitteena on Iisalmen ihme, jossa lapset saavat perusopetusta muita kuntia enemmän. Viimeiseen asti tulee välttää Kouvolan kirousta, jossa Kouvolan opettajat on päätetty lomauttaa syksyllä kahdeksi viikoksi ja laittaa toisen asteen koulut kiinni.

Selonteosta toivottiin vastauksia myös kotouttamiskoulutuksen kuntoon saattamiseen ja lukutaidon parantamiseen.

Huoli syntyvyyden alenemisesta ja lasten määrän vähenemisestä tulee olla vahvasti läsnä läpi koko selonteon.

Lippuäänestyksessä paneelin runsas yleisö oli yksimielinen siitä, että kun ikäluokat pienenevät, säästyvät rahat pitää käyttää koulutuksen laadun kehittämiseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

educa2020-koulutusselonteko2-1170x536-by-leena-koskela.jpg

Yhdenvertaisuus taattava lailla

Kun yleisöltä kysyttiin, pitääkö koulutuksen lainsäädäntöä kiristää yhdenvertaisen opetuksen turvaamiseksi ja luokkakokojen järkeistämiseksi, yleisössä nousivat jälleen vihreät laput.

Tuomo Puumala ei etsisi ratkaisuja niinkään lainsäädännöstä kuin kotien arvoista.

– Suomalaisen yhteiskunnan yli pyyhkii nyt levottomuuden lisääntyminen ja keskittymiskyvyn puute niin lapsilla kuin aikuisilla, ja siksi kääntäisin katsetta koteihin ja perheisiin. Voidaan säätää lakeja maailman tappiin asti, mutta asiat eivät muutu, elleivät kotien arvot muutu.

Anitta Pakanen puolestaan uskoi tiukan säätelyn voimaan ainakin varhaiskasvatuksessa, sillä ilman sitä varhaiskasvatuksen laatu ja saatavuus jäävät hataralle pohjalle.

Kun paneelin vetäjä, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka tiukkasi panelisteilta täsmäkeinoa siihen, miten koulu voi parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia, kaikki liputtivat oppilaiden kuuntelemisen, kohtaamisen ja aikuisten aidon läsnäolon puolesta.

– Tärkeintä on se, että joku kuulee ja näkee ajoissa, jos on joku hätä, opetusministeri tiivisti.

Osallistu koulun tulevaisuuden kehittämiseen, vastaa verkkokyselyyn täällä.

Teksti: Tiina Tikkanen
Kuvat: Leena Koskela