• logo
  • logo

”Laatua ei ole ilman henkilöstöä”, sanoo kuntaministeri ja epäilee lomautusten tuomia säästöjä

26.02.2020 - 15.35 Uutinen
Kuvituskuva
Kuntaministeri Sirpa Paatero.

Kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan kunnissa pitäisi pystyä nykyistä pitkäjänteisempään taloudenpitoon. Paateron lääkkeet kuntien ahdinkoon ovat vapaaehtoiset kuntaliitokset tai palvelujen tuottaminen kuntien yhteistyönä.

Kuntien talousahdinko ja väestöennusteista piirtyvät huolet puhuttavat.

Esimerkiksi valtiovarainministeriön tuore Kuntien tilannekuva -raportti vahvistaa, että kunnat ovat eriytymässä nopeammin kuin tähän mennessä on ennustettu.

Eriytymistä ja jakaantumista voittajiin ja häviäjiin näkyy myös esimerkiksi kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoissa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) toivoo jatkossa yhä laajempaa poliittista keskustelua kuntien tulevaisuudesta.

– Se on vanhaa logiikkaa, että kun tunnistaa tilanteen ja ongelmat, niihin voidaan lähteä tekemään parannuksia. Kuntien tilannekuvaraportistakin voi havaita, että kuntien haasteet eivät liity pelkästään talouteen tai rahaan.

Lomautukset ovat kunnalle huonoa mainosta

KT Kuntatyönantajien taannoisen kyselyn mukaan kunnat aikovat karsia tänä vuonna rajusti henkilöstömenoistaan. Kunnat aikovat ryhtyä tällaisiin sopeutustoimiin siitäkin huolimatta, että tänä vuonna kasvavat valtionosuudet ja verotulot ovat tuomassa välivuoden kuntien pysyvään kriisiin.

Paateron mukaan muut talouden sopeuttamiskeinot tulisi selvittää ennen lomautuksia ja irtisanomisia.

– On nähty, etteivät lomautukset useinkaan tuota sitä säästöä, jota niiltä odotetaan. Niinkin käy, että lomautuksissa työt joudutaan lopulta tekemään esimerkiksi ylitöinä. Kaikki muut talouden sopeuttamiskeinot pitäisi katsoa ensin.

Paatero kysyy, kuka haluaa sellaiseen kuntaan töihin, jossa on joka vuosi yt-neuvottelut päällä.

– Kuntalaisten palveluissa laadun pitäisi olla ensisijaista. Laatua ei ole ilman henkilöstöä. Julkisen sektorin työntekijät myös jäävät eläkkeelle kovaa vauhtia, eikä näille aloille ei ole kovin hyvää mainosta, jos meneillään on jatkuvia lomautuksia. Tätä pitäisi kunnissakin miettiä.

Paatero kannustaa kuntapäättäjiä katsomaan yhtä vuotta pidemmälle.

– Kansalaisten palvelut ovat kunnan imagon kannalta keskeisin asia.

Kunnille jatkossa erilaisia tehtäviä?

Yksittäisiä vuosia ja kuntien alati vaihtelevia tilanteita suurempi kysymys on, millainen kuntarakenne Suomeen halutaan pidemmällä aikavälillä. Paatero muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta, jossa hallitus kannustaa kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin.

Toisaalta Paatero on antanut ymmärtää haluavansa tutkia, missä määrin kuntien tehtäviä voitaisiin eriyttää.

– Poliittisessa keskustelussa pitää mielestäni kysyä, muuttuuko kuntarakenne, syntyykö isompia kuntia ja eriytetäänkö tehtäviä.

Paateron mukaan viime syksynä tehdyn selvityksen mukaan kuntien tehtävien eriyttäminen on sinänsä mahdollista nykyisen perustuslain mukaan.

– Se voidaan ottaa yhdeksi pohdittavaksi asiaksi. Mitään sellaista päätöstä tai suunnitelmaa ei toki vielä ole, että eriyttämiseen lähdetään.

Teksti: Matias Manner

Kuva: Valtioneuvosto

Miksi suomalaisen kuntatalouspuheen vallitseva sävellaji on molli? Lue aiheesta lisää perjantaina 28.2. ilmestyvästä Opettaja-lehdestä.