Koronatilanteen vaikutusten tasoittamiseen tarkoitettu valtionavustus on todella tärkeä oppimisen vajeiden korjaamiseksi. Mutta mihin avustusta on käytetty? OAJ selvitti kysymällä asiasta 20 suurimman kunnan pääluottamusmiehiltä.
Miten kunnat ovat käyttäneet esi- ja perusopetukseen koronan takia myönnettyä avustusta? Kohdistuuko se oppimisvajeiden paikkaamiseen, kuten tarkoitus olisi?
OAJ:n tekemästä kyselystä ilmenee, että osa kunnista on kohdistanut tuen selkeästi opetukseen, osalla sen käyttö on hajaantunut.
Avustusta on haettu pääasiassa tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämiseen sekä muun tuen järjestämiseen oppilaille, joille on koronaepidemian vuoksi jäänyt oppimisvajeita.
– Tukiehtojen kirjaus muusta tuesta on osoittautunut ongelmalliseksi, koska se mahdollistaa avustuksen käyttämisen lähes miten vain. Silloin tuen vaikuttavuus oppimisvajeiden paikkaamisessa heikkenee, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo.
Oppimisen pulmiin tarvitaan opettajan osaamista
Kyselyssä yleisin käyttötapa oli jakaa tuki opetukseen ja koulunkäynninavustukseen. Näin tuen käytti runsas puolet kyselyssä mukana olleista kunnista.
Tuen tarkoituksena on korjata puutteita opetussuunnitelman mukaisten oppimistavoitteiden saavuttamisessa. OAJ pitää ongelmallisena, jos oppimisen vajeisiin yritetään vastata koulunkäynninavustuksella. Oppimisen pulmien korjaamiseen tarvitaan omaa erityistä osaamista, jota on vain opettajilla tai jopa vain erityisopettajilla.
– Koulunkäynninavustuksella on oma lainmukainen tärkeä tehtävänsä, mutta se ei ole opetus, johon avustajalla ei myöskään ole koulutusta. Ymmärrettävästi opetuksen järjestäjillä voi olla intressinä palkata mieluummin avustajia, koska heitä saa samalla rahalla enemmän kuin opettajia. Oppimisen pulmia ja syntynyttä oppimisvajetta ei kuitenkaan paikata kuin opetuksella, johon tarvitaan opettajia ja erityisopettajia, Salo sanoo.
Uusia rekrytointeja, tukiopetusta ja jakotunteja
Vajaa puolet kunnista käytti tuen selkeästi opetukseen. Opettajien palkkaamiseen käytetty avustus oli käytetty paitsi uusien opettajien rekrytointiin myös nykyisten opettajien lisätunteihin.
Uusina on rekrytoitu etenkin laaja-alaisia erityisopettajia, resurssiopettajia ja opinto-ohjaajia. Nykyisille opettajille on annettu lisätunteina etenkin tukiopetusta ja jakotunteja.
– Kyselyssä tuli useampi maininta siitä, että kelpoisia opettajia ei löydy tällä aikataululla, mikä on tietenkin haasteena kesään sijoittuvassa aikataulussa, Salo sanoo.
Jäsenkysely auttoi vaikuttamisessa
OAJ:n kysely lähetettiin 20 suurimman kunnan pääluottamusmiehille. Näiden kuntien saama avustus oli yhteensä 36,4 miljoonaa, eli reilu puolet jaetusta 69,7 miljoonan euron avustusmäärästä.
OAJ sai vastaukset 14 kunnasta. Tietojen saantia vaikeutti se, että avustuksen tarkan käytön suunnittelu on vielä kesken.
Tarve korona-avustukselle nousi vahvasti esiin OAJ:n keväällä jäsenilleen tekemissä kyselyissä. OAJ vaikutti päättäjiin voimakkaasti, jotta lisätalousarvioon saatiin rahoitus oppimisvajeiden korjaamiseksi. Jäsenkyselyiden vastaukset olivat tärkeä tuki vaikuttamistyössä, ja OAJ kiittää kaikkia kyselyihin vastanneita jäseniä.
– Jos kyselyitä ei olisi ja niihin ei aktiivisesti vastattaisi, meidän olisi vaikeampi perustella vaatimuksiamme. Kyselyidemme tuloksiin luotetaan, ja jokainen vastaus on arvokas, koulutusjohtaja Heljä Misukka totesi uutisessamme 8.9.
OAJ on tyytyväinen myös siihen, että tuen ehdoksi määriteltiin, että kunta ei saa lomauttaa opetushenkilöstöä. Avustusten takaisinperinnän uhka on saanut kymmenet kunnat vetämään takaisin lomautusaikeensa.
Kuva: Leena Koskela