Toukokuussa OAJ:n valtuusto päättää strategiasta, jonka valmisteluun ovat osallistuneet tuhannet järjestön jäsenet. Kehittämispäällikkö Juha Makkonen korostaa, että jokaisen jäsenen pitää tuntea, että OAJ kannattaa.
Kun organisaatiot uudistavat strategiaansa, niiden helmasyntinä on tuijottaa liikaa omaa toimintaansa ja sitä, mitä organisaatio tekee.
OAJ:n uuden strategian valmistelussa asetelma on haluttu kääntää toisin päin. Kaiken keskiössä ovat jäsenet.
– Haluamme, että strategia lähtee jäsenen kokemuksesta käsin. Siitä, mitä hän OAJ:ltä saa, OAJ:n kehittämispäällikkö Juha Makkonen sanoo.
Hän kertoi Educa-messuilla OAJ:n uuden strategian valmistelusta yhdessä hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Jari Caverneliksen kanssa. Eikä pelkästään kertonut. Myös Educassa yleisöä pyydettiin osallistumaan ja kertomaan näkemyksensä, kuten koko uudistuksen aikana muutenkin.
Haluamme, että strategia lähtee jäsenen kokemuksesta käsin. Siitä, mitä hän OAJ:ltä saa.
– Viime syksynä pyrimme innostamaan mahdollisimman monet tuomaan esiin näkemyksensä siitä, millaisen OAJ:n he haluavat. Verkkotyökalun avulla saimme mukaan tuhansien ihan tavallisten jäsenten näkemyksiä. Lisäksi olemme tietysti osallistaneet uudistukseen esimerkiksi yhdistykset, valtuutetut, toimikunnat sekä Pasilan toimiston henkilökunnan, Makkonen kertoo.
OAJ:n valtuusto päättää uudesta strategiasta toukokuussa. Jari Cavernelis korostaa, että lopputuloksessa näkyy ja kuuluu yhteinen ääni.
– On hirmu tärkeää, että mikään, mitä strategiassa lukee, ei ole yksittäisen ihmisen keksintöä, vaan että sille on vahva tuki laajalta OAJ:läisten joukolta.
OAJ:n pitää elää ajassa ja kutsua osallistumaan
Vasta kuukausi on kulunut 2020-lukua, mutta OAJ:n strategiassa halutaan kurkistaa jo seuraavalle vuosikymmenelle asti.
Tämä näkyy esimerkiksi siten, että uudistuksen yhteydessä on kartoitettu isoja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös OAJ:n toimintaympäristöön ja jäsenten työhön. Ja siten, että strategiaa viilattaessa on pidetty vahvasti mielessä heidät, jotka vasta opiskelevat alaa tai harkitsevat sitä.
– Jäsenten ja siten myös OAJ:n työhön vaikuttavat esimerkiksi ikärakenteen muutos, kaupungistuminen, julkisen talouden kestävyys ja se, miten ihmiset tulevaisuudessa asennoituvat työmarkkinajärjestöihin. Kaikkia näitä muutoksia on ennakoitava toiminnassa. OAJ:n pitää tuntua turvasatamalta muutosten keskellä, Cavernelis sanoo.
OAJ:n pitää tuntua turvasatamalta muutosten keskellä.
Osallistaminenkaan ei jää vain strategian uudistumiseen. Tavoitteena on, että järjestön toimintaan on jatkossa helppoa ja innostavaa tulla mukaan. Jokaiselle jäsenelle pitää Makkosen mielestä tarjota mahdollisuus osallistua OAJ:n toimintaan ja löytää OAJ:stä yhteisö.
– Olennaista on myös löytää ihan uudenlaisia tapoja osallistaa ja osallistua. Eli vaikka jäsen ei haluaisikaan vaikkapa sitoutua pitkäksi ajaksi paikallisyhdistyksen toimintaan, niin hänelle löytyisi silti tapoja tulla osaksi yhteisöä, Makkonen kertoo.
Onko aika uudistaa järjestörakennetta?
Yleisö osallistui Educassa strategiakeskusteluun lähettämällä kysymyksiä ja kommentteja viestiseinälle.
Sieltä nousi esiin sama asia, jota moni jäsen pohti strategian valmistelun yhteydessä jo syksyllä: eikö olisi aika uudistaa järjestön monimutkaista järjestörakennetta?
Juha Makkonen kertoi, että tätäkin asiaa pohditaan parhaillaan osana OAJ:n uudistamista. Jäsenkyselyiden mukaan yli puolet jäsenistä kokee ensisijaisesti kuuluvansa OAJ:hin. Seuraavaksi läheisimmäksi koetaan paikallisyhdistys, jonka valitsi noin viidennes.
– Kun yhdistyksiä on kaikkiaan liki 700, on tätä asiaa syytä pohtia. Tarvitsemme paikallista tasoa ja valtakunnallista tasoa, mutta kaikkea siltä väliltä pitää arvioida kriittisesti, Makkonen toteaa.
Jäsenkyselyiden mukaan yli puolet jäsenistä kokee ensisijaisesti kuuluvansa OAJ:hin. Seuraavaksi läheisimmäksi koetaan paikallisyhdistys.
Järjestörakenteen uudistamisen osalta ratkaisujen ja päätösten aika on syksyllä 2020 valtuuston kokouksessa.
Teksti ja kuva: Heikki Pölönen