• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ:n sähköisten jäsenpalvelujen ja liittymisen käyttökatko jatkuu keskiviikkoon 23.6.  Lue lisää. Maksuton puhelinpalvelu palvelee ma–to klo 10–14, p. 0800 418 401. Huom! Yhteydenottolomakkeet toimivat normaalisti!

Opettaja, josta tuli valmentaja – Markku Kanerva haluaa opettajien työn vaativuuden näkyvän palkassa

30.10.2020 - 16.34 Uutinen
Kuvituskuva
Opettajien työssäjaksaminen pitäisi Markku Kanervan mielestä taata, Työssäjaksaminen pitäisi Markku Kanervan mielestä taata. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva.

Markku Kanerva innostui valmentamisesta opettamisen kautta. Opettajankoulutuksesta saamillaan työkaluilla hän luotsaa nyt miesten jalkapallomaajoukkuetta. Opettajien työssäjaksamisesta hän on huolissaan ja toivoo, että työn vaativuus ja opettajien osaaminen näkyisivät myös palkassa.

Markku Kanerva teki vuosi sitten historiaa. Hän luotsasi Huuhkajat eli miesten jalkapallomaajoukkueen ensimmäistä kertaa euroopanmestaruuskisoihin. 
 
Kisojen piti jo viime kesänä täyttää 12 Euroopan kaupunkia huippujalkapallolla, mutta sitten iski korona. Viivästyksessä Markku Kanerva näkee myös positiivisen puolen. 

– Pelit siirrettiin, mutta ei tässä olla laakereilla lepäilty. Tämä on antanut lisäaikaa valmistautua kisoihin. Olen analysoinut mennyttä karsintaa, suunnitellut tulevaa ja päivittänyt pelikirjaa. Olen pitänyt keskusteluyhteyden pelaajiin, antanut palautetta sekä kysynyt heiltä kokemuksia menneestä ja tulevasta. Yhdessä olemme laatineet Huuhkajien arvoja eli määritelleet esimerkiksi sitä, mitkä ovat olleet meidän menestystekijämme, Kanerva luettelee. 

”Innostuin valmentamisesta opettamisen kautta”

Valmentajana Markku Kanerva kokee olevansa ennen kaikkea yksilöiden ohjaaja. Hän ohjaa pelaajia käyttämään omia vahvuuksiaan ja toisaalta kehittämään niitä alueita, joilla heillä on vajavaisuuksia.  

Kanerva ohjaa pelaajia käyttämään omia vahvuuksiaan.

Juuri tästä on kyse myös korona-ajan yhteydenpidossa maajoukkueen pelaajiin. Kanerva antaa vinkkejä, kyselee pelaajan omia näkemyksiä ja yrittää saada pelaajat oivaltamaan itse, mitä kehittyminen vaatii.  

Kuulostaa opettajan työltä, eikä ihme. Peliuransa aikana hän valmistui yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi ja työskenteli pitkään opettajana esimerkiksi helsinkiläisessä Etelä-Haagan alakoulussa. 

– Koululuokka ja jalkapallojoukkue koostuvat molemmat yksilöistä, joilla on tavoite menestyä. Innostuinkin valmentamisesta nimenomaan opettamisen kautta. Opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä saa valmentamiseen hyviä työkaluja esimerkiksi ryhmänhallintaan, suunnitteluun, organisointiin, yksilöiden käsittelyyn sekä esiintymiseen. Sitähän valmentaminen on, esiintymistä, Kanerva sanoo. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

markkukanerva_oaj-by-jarkko-mikkonen.jpg

OAJ myönsi Markku Kanervalle tunnustuksen hänen liikunnan hyväksi tekemästään työstä. 

Ilmapiirin rakentaminen lähtee pienistä asioista 

Yksilöiden kehittämisen lisäksi opettajana, johtajana ja valmentajana on Kanervan mukaan tärkeää onnistua luomaan hyvä ilmapiiri.

– Kaikki haluavat kehittyä ja oppia. Valmentajan pitää pystyä tarjoamaan jotain, mikä luo tunteen, että nyt mennään eteenpäin ja kehitytään, Kanerva sanoo. 

Valmentajan pitää pystyä tarjoamaan jotain, mikä luo tunteen, että nyt mennään eteenpäin ja kehitytään.

Peruskoulussa oppilaat ovat keskenään saman ikäisiä. Valmentajana Kanerva joutuu eri tavalla huomioimaan ryhmähengen ja ilmapiirin luomisessa sen, että pelaajien ikäero voi olla yli kymmenen vuotta. 

– Heidät pitää saada toimimaan yhdessä. Miten se sitten onnistuu? Ryhmäytyminen lähtee pienistä asioista. Kun parikymppisiä tulee porukkaan, jossa vanhimmat yli kolmekymppisiä, juttelen ensin kapteenien kanssa siitä, miten uudet kaverit saataisiin heidän mielestään osaksi ryhmää. Sieltä tulee niitä ajatuksia, Kanerva kertoo. 

Ryhmäytymisessä hän hyödyntää myös opettajille tuttua ”pysäkkityöskentelyä”, jossa pelaajat kiertävät pienryhmissä ratkomassa erilaisia ongelmia. Siinä syntyy samalla ryhmähenkeä ja vahvistuu yhteinen ongelmanratkaisutaito. 

– Myös taktiikkapalavereissa haluan osallistaa pelaajat ongelmien ratkomiseen. Sitähän pelaajat joutuvat yhdessä tekemään kentälläkin: ratkomaan erilaisia ongelmia puolustuksessa, keskikentällä ja hyökkäyksessä.  

Haluan osallistaa pelaajat ongelmien ratkomiseen.

Huolena opettajien jaksaminen 

Huuhkajilla yhteinen ongelmanratkaisu tuntuu toimivan. Pari viikkoa sitten Uefan kansojen liigan otteluissa kaatuivat Irlanti ja Bulgaria. Seuraavaksi vastaan asettuu hallitseva maailmanmestari Ranska. 

Vaikka omassa työssä fokus on koulun sijaan jalkapalloviheriöillä, pitää Kanerva yhteyttä opettajakollegoihinsa ja seuraa mielenkiinnolla opettajien työn muutosta. 

Kanerva seuraa mielenkiinnolla opettajien työn muutosta. 

Huolta herättävät etenkin opettajien työssäjaksaminen ja työrauha. Se, onko esimerkiksi isoissa ryhmissä opettajilla enää mahdollisuutta riittävästi tukea oppilaita yksilöinä. 

– Luottamuksellisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen luomineen yksilöön on haastavaa ja vaatii aikaa. Nyt moni opettaja kokee, että aikaa on liian vähän, kun perustyön ympärille on tullut niin paljon kaikkea muuta, Kanerva kertoo. 

”Pelkään, että kutsumusta käytetään hyväksi” 

Tunnollisuudesta voi tulla opettajalle taakka, jos oman jaksamisen kustannuksella yrittää loputtomiin venyä saadakseen oppitunnit valmisteltua viimeisen päälle ja voidakseen tukea jokaista oppilasta riittävästi. 

– Tästä seuraa väsyminen. Pari kaveria on jo vaihtanut alaa ja siirtynyt koulusta muihin töihin. Se on valitettavaa, koska hekin olivat hyviä maikkoja. Työssäjaksaminen pitäisi taata, koska on se sääli, jos hyvät opettajat vaihtaa alaa, koska he uupuvat päivittäisessä työssä.  

Pari kaveria on jo vaihtanut alaa ja siirtynyt koulusta muihin töihin. Se on valitettavaa.

Hän tietää työn olevan vaativaa ja iloitsee siitä, että Suomessa yleisesti arvostetaan opettajia ja pidetään heidän työtään tärkeänä. Palkka pitäisi Kanervan mielestä kuitenkin saada työn vaativuuden tasolle. 

– Pelkään, että opettajien kutsumusta käytetään hyväksi. Puhutaan kuitenkin ammatista, joka vaatii korkeakoulututkinnon. Palkan pitäisi vastata opiskelutaustaa ja työn vaativuutta.

 

Teksti: Heikki Pölönen

Kuvat: Markku Ulander / Lehtikuva ja Jarkko Mikkonen