• logo
  • logo

Opinto-ohjausta pitäisi voida antaa aiemmin ja enemmän – ”Säästäisi valtavasti yhteiskunnan resursseja”

19.02.2020 - 08.00 Uutinen
Kuvituskuva
Vuoden opona 2019 palkittu Tiina Uuttu haaveilee, että hän ehtisi keskustella jokaisen oppilaan kanssa vuosittain aina seiskaluokalta alkaen.

Yleisin syy koulutuksen keskeyttämiseen on väärä alavalinta. Yläkoulun ja lukion opona työskentelevä Tiina Uuttu ihmetteleekin, miksi henkilökohtaista ohjausta saa vasta yhdeksännellä luokalla. Opomitoitus mahdollistaisi ongelmiin puuttumisen ennen kuin on liian myöhäistä.

Oppitunnit, yhteistyökuviot, työelämään tutustumiset sekä koulun sisäiset koordinoinnit. Tiina Uutun kalenteri täyttyy monenlaisista asioista, jotka on pakko hoitaa. Tuntuu, että ainut, mistä voi luistaa, ovat ohjattavien tapaamiset. He kun eivät oma-aloitteisesti sitä vaadi.

– Olisi ihanteellista ehtiä keskustella aina seiskaluokasta lähtien jokaisella luokkatasolla  henkilökohtaisesti jokaisen oppilaan kanssa vaikka pienryhmissä. Tästä unelmoin. Ei ole oikein, että henkilökohtaista ohjausta saavat vain yhdeksännen luokan oppilaat ja ne lukiolaiset, jotka hakeutuvat ohjaukseen.

Ei ole oikein, että henkilökohtaista ohjausta saavat vain yhdeksännen luokan oppilaat.

Tuen tarpeen lisääntyminen ei näy resursseissa

15 viime vuotta Tiina Uuttu on työskennellyt oppilaanohjauksen lehtorina Kosken seudun yläasteella ja Kosken lukiossa. Sinä aikana ohjattavien määrä on pyörinyt kolmensadan molemmin puolin.

Viime vuosina inkluusio on tuonut työhön lisähaastetta. Tuen tarpeet ovat aiempaa moninaisempia ja tukea pitäisi ehtiä antaa aikaisemmin ja yhä useammalle, mutta resurssit ovat samat kuin aiemmin.

– Erityistä tukea tarvitsevien ohjausta vasta opettelen. Siihen olisi ehdottomasti pitänyt saada lisää ohjausresurssia jo aikoja sitten, Uuttu sanoo.

Ohjattavien määrän rajaamiselle peukkua

OAJ on ehdottanut ohjattavien määrän rajaamista 200:aan per opo. Tällaista opomitoitusta voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan kokeilla jo tällä hallituskaudella kohdentamalla koulutukseen luvattuja rahoja opinto-ohjaukseen.

Uuttu uskoo, että opomitoituksen myötä olisi nykyistä helpompaa tunnistaa tuen tarpeita ja antaa oppijoille henkilökohtaista ohjausta. Lisäksi mitoitus mahdollistaisi ohjauksen kehittämisen, jolle nykyisin ei tahdo riittää aikaa.

– Jos ohjattavia olisi vain 200, olisi oivallista antaa yläkoululaisille tukea koulunkäynnin ongelmiin, hillitä täydellisyyden tavoittelua ja turhaa stressaamista. Voisi tsempata ja kannustaa tai tarvittaessa ohjata esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin juttusille.

Uuttu uskoo, että opomitoituksen myötä olisi nykyistä helpompaa tunnistaa tuen tarpeita ja antaa oppijoille henkilökohtaista ohjausta.

Lukiossa voisi mitoituksen avulla ohjata nykyistä paremmin esimerkiksi jokaisen opiskelijan ainevalintoja ja opiskelutahtia. Olisi mahdollista luoda toivoa, antaa niksejä opiskeluun, ylläpitää motivaatiota ja auttaa löytämään opinnoille ja elämälle päämäärää.

Nykyisellään lukion opinto-ohjaus perustuu Uutun mukaan massaohjaukseen, jossa lähinnä tutustutaan ammattikorkeakoulujen ja yliopiston valintaperusteisiin. Se ei riitä. Liki joka neljänneltä opiskelijalta puuttuu jatkosuunnitelmat lukion lähestyessä loppuaan, kertoo myös esimerkiksi Suomen lukiolaisten liiton selvitys.

– Tähän tarvitaan muutos. Nyt jää kokonaan kartoittamatta, mitä henkilökohtaisia polkuja opiskelijalle voisi löytyä. Tällaisen henkilökohtaisen kartoituksen tekeminen säästäisi valtavasti yhteiskunnan resursseja.

Henkilökohtaisen kartoituksen tekeminen säästäisi valtavasti yhteiskunnan resursseja.

Keskeyttämisiin kiinni tukiopinto-ohjauksella

Nykyisessä pestissään Tiina Uuttu pääsee tukemaan monien oppijoiden taivalta sekä yläkoulussa että lukiossa. Siinä hän näkee ohjauksen kannalta hyviä ja huonoja puolia. Kun opo on ennalta tuttu, se saattaa madaltaa ohjattavien kynnystä hakeutua juttusille, jos lukio-opinnot eivät tunnu sujuvan.

– Huolena yhdistelmäviroissa on se, että ohjausta jaetaan useille henkilöille. Silloin kärsivät ohjauksen arvot, eettisyys ja laatutekijät.

Väärä uravalinta on yleisin syy toisen asteen opintojen keskeyttämiseen. OAJ onkin ehdottanut, että oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä kehitettäisiin uudenlainen tukiopinto-ohjauksen malli. Siinä oppija saisi tukea tarvittaessa kahdeksannen luokan alusta aina lukion tai ammatillisen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun asti.

Sen sijaan, että nuori jättäytyisi kokonaan pois opinnoista, voisimme auttaa häntä löytämään uuden polun.

– Uskon, että tämä auttaisi ehkäisemään koulupudokkuutta. Sen sijaan, että nuori jättäytyisi kokonaan pois opinnoista, voisimme auttaa häntä löytämään uuden polun. Tai voisimme vaikka ihan vain rukata opiskelun aikatauluja oppijan voimavaroja tukeviksi, Uuttu sanoo.

OAJ:n laskelma: Näin opomitoitus voitaisiin toteuttaa 
  • Jotta opinto-ohjaajia olisi yksi 200 opiskelijaa kohti, perusopetukseen ja lukioihin tarvittaisiin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500.
  • OAJ ehdottaa, että lisäystä kokeillaan jo tällä hallituskaudella kohdentamalla siihen hallitusohjelmassa luvattua hankerahaa ja jaksottamalla opinto-ohjaajamäärän lisäys useammalle vuodelle. Näin mitoitus toteutuisi täysimääräisesti hallituskauden lopussa.
  • Seuraavan hallituksen pitäisi OAJ:n mielestä kirjata mitoitus lakiin ja muuttaa rahoitus pysyväksi. Mitoitus toteutuisi lisäämällä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusrahoitukseen 13 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen 33 miljoonaa euroa.
  • Lue lisää OAJ:n oppivelvollisuusnäkemyksistä täältä.

Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Konsta Leppänen