Joka kolmannessa Suomen kunnista syntyy vuodessa alle 25 lasta. Kuinka turvataan kaikille laadukas koulutus? OAJ:n Olli Luukkainen toteaa, että helppoja ratkaisuja ei ole. Ratkaisuja kuitenkin tarvitaan, ja ne pitää tehdä lasten ehdoilla.
Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja nopeiten vanheneva väestö, kertoo Pohjoismaiden ministerineuvoston raportti. Raportista ovat uutisoineet esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Must read.
Pikkukuntien kuihtumista vauhdittaa se, että nuoret ja lapsiperheet muuttavat kaupunkeihin. Esimerkiksi Luhangassa ei syntynyt viime vuonna yhtään lasta.
– Moni kunta on hankalassa kierteessä. Ne eivät pysty tai halua satsata riittävästi tarjotakseen lapsille ja nuorille laadukasta ja monipuolista opetusta. Ja tämä puolestaan ruokkii muuttoliikettä, kun lapsiperheet muuttavat palveluiden perässä isommille paikkakunnille, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Helppoja ratkaisuja ei ole
Luukkaisesta on välttämätöntä, että ongelmasta keskustellaan juuri nyt.
OAJ:ssä pikkukuntien kuihtumisesta kannetaan huolta siksi, koska järjestössä pidetään tärkeänä, että jokainen lapsi ja nuori saa elämälleen hyvät lähtökohdat ja eväät tulevaisuuteen. Siis riippumatta siitä, missä kunnassa lapsi asuu.
– Valitettavasti tätä menoa meillä on yhä enemmän kuntia, joilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta näiden eväiden tarjoamiseen, Luukkainen sanoo.
Helppoja ratkaisua ongelmaan ei Luukkaisen mukaan ole, mutta juuri siksi on hänestä tärkeää, että asiasta keskustellaan. Hän keskustelee aiheesta myös tänään tiistaina 11.2. Ylen A-studiossa.
– Olennaista on, että ratkaisuissa on ykkösenä lapsen etu eikä esimerkiksi kunnan päättäjien ja rakenteiden etu. Eihän yhden koulun kuntiin edes jää, mistä päättää, kun sote siirtyy maakunnille.
Olennaista on satsata laatuun
Kun ikäluokat pienenevät, on Luukkaisen mielestä yhä tärkeämpää satsata koulutuksen laatuun.
Hän haluaa korjata harhaluulon siitä, että rahaa säästyisi koulutuksesta, kun väestö ikääntyy. Ei säästy, varsinkaan, jos vanhat rakenteet jäävät pystyyn.
–Vaikka kunnassa olisi vain 25 oppilasta, tarvitaan silti opettajat, seinät ja esimerkiksi koulukyydit. Ei säästöä tule muuten kuin ehkä marginaalisesti oppimateriaaleista ja ruoasta, Luukkainen sanoo.
Hänestä pitäisikin löytää uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja, joilla varmistettaisiin jokaiselle lapselle ja nuorelle laadukas opetus.
Yksi askel olisi lakiin kirjattu opettajamitoitus, jota kannattaa suomalaisten enemmistö.
OAJ:ssä on jo muutama vuosi sitten ehdotettu yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi myös alueellista kampusmallia.
– Mitä, jos koottaisiin koulutuspalveluja kampusmaisiksi oppimiskeskuksiksi, josta löytyy laadukasta ja monipuolista opetusta, kaikkea aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja taiteen perusopetukseen?
Sivistys on kunnan päätehtävä
- Sote-uudistuksen jälkeen yli puolet kuntien tehtävistä on koulutus-, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluita. Lue lisää täältä!
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela