• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Rehtoribarometri: Reksin työ kuormittaa ja innostaa

14.01.2020 - 08.00 Uutinen
Kuvituskuva

Suomalaisilla rehtoreilla on tuoreen barometrin mukaan rutkasti työintoa. Jotta innostus ei käänny uupumukseksi, rehtori tarvitsee tehtävässään tukea ja kehittymismahdollisuuksia sekä riittävästi resursseja hoitaa kunnolla tehtäväänsä.

Juuri julkaistu Rehtoribarometri kertoo, että rehtorit ovat innostuneita työstään, mutta joka kymmenes rehtori on uupunut, ja kolmasosaa uhkaa uupuminen. 

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 564 peruskoulun ja lukion rehtoria, ja osa heistä mittasi stressi- ja palautumistasoja Firstbeat-mittarilla ja kirjasi tekemisiään kolmen vuorokauden ajan. Punaiset palkit kertoivat stressistä, vihreät palautumisesta.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, yhdeltä taustaltaan rehtori itsekin, korostaa rehtoreiden ja muiden esimiesten jaksamista ja hyvinvointia.

– Kun esimies voi hyvin, on aina paremmat edellytykset sille, että työyhteisö, mukaan lukien opiskelijat voivat hyvin. Niin rehtori kuin opettajatkin tarvitsevat jatkuvaa keskusteluun perustuvaa tukea työhönsä. Yhteisö kannattelee myös rehtorin työtä, Luukkainen toteaa.

Uupuneelta puuttuu tuki

Rehtoribarometrin tulokset kertovat, että yli 55 prosentilla rekseistä menee hyvin. He kokevat työnsä merkitykselliseksi ja muokkaavat työtään aktiivisesti. Rehtorin työ tarjoaa heille kehitysmahdollisuuksia, ja he saavat työssään tukea.

Uupumusriskissä on reilut 33 prosenttia rehtoreista. Se tarkoittaa, että työn merkitys alkaa hiipua. Tunteiden säätely ei tahdo onnistua, ja työ nielee voimia niin, ettei niitä tahdo riittää muuhun elämään.

Mitä huonommin rehtori voi, sitä heikommaksi käy reksin saama tuki ja mahdollisuus kehittyä ammatissa. Nukkuminen, keskittyminen ja muistaminen vaikeutuvat. Uupuneita rehtoreita on barometrissa yli 11 prosenttia, ja he ovat kokevat musertuvansa työmäärän alle.

Unen saaminen kestää

Rehtoreilla riittää työasioita mielessä pyöriteltäväksi, ja moni rehtori saakin odotella unta melko pitkään. Unen palauttavuus ei kaikilla rehtoreilla ole kovin hyvä, ja he saattavat yöllä heräillä pohtimaan työhön liittyviä asioita.

Näin kertoo Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen, joka vastasi tutkimuksen toteuttamisesta yhdessä kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron kanssa.

– Uni on palautumisen ja työssä jaksamisen kannalta todella tärkeä mittari. Jos nukkuminen on vaikeaa, se vaikuttaa päiväaikaiseen mielialaan, keskittymiskykyyn ja muistiin, Huotilainen sanoo.

Salmela-Aro huomauttaa, että rehtoreiden uupumus on erittäin vakava ilmiö.

– Kun johtaja uupuu, se heijastuu koko työyhteisöön.

Liikettä myös työpäivän aikana

Tutkimuksessa arvioitiin stressitasojen ja unen lisäksi esimerkiksi fyysistä kuntoa ja liikuntaa.

Tietoa antoivat reksien vastauksien lisäksi fysiologiset mittaukset Firstbeat-mittarilla ja Ouran älysormuksella.

– Rehtorien keskisyke yöllä oli tyypillisesti 60-70 paikkeilla. Tämä on ikään suhteutettuna ihan hyvä tulos, eli keskimääräisesti arvioiden rehtorien terveydentila ja kunto ovat hyviä, Huotilainen kertoo.

Osalla rehtoreista liikunnan vähäisyys ja heikko fyysinen kunto vaikuttavat henkiseen kykyyn palautua työstä.

– Rehtoreiden joukosta löytyi myös iso joukko huippukuntoista porukkaa, joilla palautumiskyky oli poikkeuksellisen hyvää. Vapaa-aikanaan fyysisesti aktiivinen henkilö näyttää liikkuvan paljon myös työpäivän aikana: istuu vähän, kipaisee portaat ylös monta kertaa työpäivän aikana ja piipahtaa useamman kerran ulkona tai kulkee ulkokautta vaikkapa syömään.

Huotilaisen mielestä tässä näkyy rehtorin työn itseohjautuvuus, jota moni työntekijä pitää yhtenä työnsä tärkeimmistä ominaisuuksista. Jokainen rehtori voi tehdä työstään itsensä näköistä.

Stressiä myös vapaapäivinä

Suurella osalla rehtoreista näkyi palautumisen jaksoja työpäivän aikana, ja monesti ne sijoittuivat aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltapäivään. Osalla rehtoreista lounas oli rentouttava tauko, mutta suurimmalla osalla tällaista palauttavaa lounastaukoa ei näkynyt. 

Stressi-indeksejä tutkittiin myös vapaapäivien aikana.

– Rehtorin vapaapäivä saattaa olla hyvinkin stressaava, sillä rehtori saattoi viettää juuri tuon lauantaipäivän esimerkiksi vapaaehtoistöissä järjestämässä suurta urheilutapahtumaa tai osallistumassa kunnallispolitiikkaan liittyvään paneelikeskusteluun. Tällöin ei ole ihme, ettei vapaapäivänäkään näkynyt palautumista, Huotilainen analysoi.

Teksti: Tiina Tikkanen

Lue barometristä lisää 17.1 ilmestyvästä Opettaja-lehdestä. Opettajan jutussa pohditaan, mitä pitäisi tehdä, ettei innostus kääntyisi uupumukseksi.

OAJ pitää työhyvinvointia esillä

OAJ:llä on käynnissä työhyvinvoinnin lukuvuosi. Tutustu työhyvinvointivinkkeihin ja etuihin lukuvuoden sivulla.

Minna Huotilainen on tehnyt OAJ:lle kolme videota, jotka tarjoavat tietoa ja tukea työhyvinvointiin. Katso videot täältä.

Tutustu myös OAJ:n esimiestiimiin – se tukee ja auttaa esimiestehtävissä toimivia jäseniä.

 

Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020

  • Lukuvuonna 2019–2020 OAJ:n viestintäkanavissa nostetaan esiin erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia teemoja ja tarjotaan konkreettisia välineitä ja jäsenetuja hyvinvoinnin tueksi.
  • Verkkosivujen juttusarjassa haastatellaan asiantuntijoita, jotka kommentoivat teemoja ja antavat konkreettisia eväitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
  • Seuraa OAJ:tä Facebookissa ja tutustu lukuvuoden varrella kasvavaan työhyvinvointipakettiin!

    Työhyvinvoinnin lukuvuosi 

Jaa

Työhyvinvoinnin lukuvuosi

OAJ tarjoaa työkaluja työssäjaksamiseen läpi lukuvuoden. Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden ongelmiin vastataan kuukausittain vaihtuvin teemoin. Tutustu vinkkeihin ja hyvinvointietuihin!

Työhyvinvointivuosi