Tuen puutteella rajuja seurauksia – ”Kohtaamiselle on liian vähän aikaa”

Moni tulee lukioon kolmeksi vuodeksi vähän niin kuin miettimään omaa suuntaa. Aina se ei vielä abisyksynä ole löytynyt.
 
Tämän tietää Turun klassillisen lukion opinto-ohjaaja Nina Östdahl. Noin puolet hänen ohjauskeskusteluistaan ovat sellaisia, joissa etsitään nuorelle sopivia vaihtoehtoja lukion jälkeisiin opintoihin.
 
Östdahl korostaa, että opinto-ohjaaja ei valitse opiskelijan puolesta. Olennaista on auttaa opiskelijaa oivaltamaan itse antamalle tälle monipuolinen ja selkeä käsitys eri vaihtoehdoista. Pätevä, ammattitaitoinen ja viisas kasvattaja osaa lisäksi auttaa nuorta huomaamaan omia kykyjä ja taipumuksia.
 
–Sekä opolle että opiskelijalle on aina mahtava tunne, kun opiskelija löytää oman polun. Antoisaa on myös antaa tukea ja motivoida opintojen tökkiessä. Se, kun saa annettua nuorelle motivaatiota ja sinnikkyyttä jatkaa, vaikka hän on jo melkein lyönyt hanskat naulaan, Östdahl sanoo.

Sekä opolle että opiskelijalle on aina mahtava tunne, kun opiskelija löytää oman polun.

Tuen puutteella vakavia seurauksia

Sanna Marinin (sd.) hallitus on laajentamassa oppivelvollisuutta toiselle asteelle. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen saa vähintään toisen asteen tutkinnon, joka puolestaan mahdollistaa korkeakouluopinnot.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on toistuvasti pitänyt esillä sitä, että tulevaisuudessa jopa 80 prosenttia työpaikoista vaatii korkeakoulutasoista osaamista.
 
Tässä kaikessa opinto-ohjaajat kuten Nina Östdahl ovat ratkaisevassa asemassa. Mutta kun ohjattavia on yli 300, ei millään pysty tukemaan jokaista opiskelijaa henkilökohtaisesti niin hyvin kuin haluaisi.
 
– Kohtaamiselle on lukiossa liian vähän aikaa. Tämä koskee niin opinto-ohjausta kuin kaikkea muutakin opiskelijoiden tukemista ja auttamista. Pahimpia ovat tilanteet, joissa apua ei ole osannut lainkaan antaa, kun ei ole edes tiennyt opiskelijan avuntarpeesta. Räikeimpinä seurauksina tuen puutteesta ovat itsemurhat, jotka tulevat täysin yllättäen, Östdahl kertoo.

Räikeimpinä seurauksina tuen puutteesta ovat itsemurhat, jotka tulevat täysin yllättäen.

Onneksi myös onnistumisia mahtuu jokaiseen työpäivään. Yhden abitytön matematiikan kurssinumeroiden hyväksytyksi saaminen jäi viime tippaan. Östdahl oli yhteydessä opettajaan ja kannusti opiskelijaa.
 
– Pidin jopa tyttöä kädestä, kun hän meni ratkaisevaan kokeeseen, ja odotin ulkopuolella kysyäkseni, miten meni. Hän sai kurssit kuntoon ja minä sain häneltä häneltä hienon kiitoslahjan lakkiaispäivänä. Tuolloin tunsin mentoronnin merkityksen konkreettisesti. 

Opomitoitus syventäisi ohjausta                     

Noin 9 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää Suomessa ilman toisen asteen tutkintoa. OAJ:ssä ratkaisun avaimina nähdään se, että jokainen saa riittävästi tarvitsemaansa tukea päästäkseen kiinni toisen asteen opintoihin ja pysyäkseen siellä.

OAJ onkin ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi opomitoitusta, jossa yhtä opoa kohti olisi enintään 200 ohjattavaa.
 
Ajatus saa Nina Östdahlilta kannatusta.

– Mitä vähemmän ohjattavia on, sitä paremmin jokainen ohjattava saa ohjausta. Nykyistä pienempi ohjattavien määrä mahdollistaisi sen, että jokaisen opiskelijan ohjaamisessa päästään syvemmälle lukion aikana ja heti lukion alusta asti.

OAJ:n laskelma: Näin opomitoitus voitaisiin toteuttaa 

• Jotta opinto-ohjaajia olisi yksi 200 opiskelijaa kohti, perusopetukseen ja lukioihin tarvittaisiin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500.
• OAJ ehdottaa, että lisäystä kokeillaan jo tällä hallituskaudella kohdentamalla siihen hallitusohjelmassa luvattua hankerahaa ja jaksottamalla opinto-ohjaajamäärän lisäys useammalle vuodelle. Näin mitoitus toteutuisi täysimääräisesti hallituskauden lopussa.
• Seuraavan hallituksen pitäisi OAJ:n mielestä kirjata mitoitus lakiin ja muuttaa rahoitus pysyväksi. Mitoitus toteutuisi lisäämällä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusrahoitukseen 13 miljoonaa euroa ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen 33 miljoonaa euroa.