Parasta opinto-ohjaajan työssä ovat henkilökohtaiset kohtaamiset. Niille on kuitenkin liian vähän aikaa, kertoo kolme OAJ:n haastattelemaa opoa. Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi kokosi neljä syytä, miksi ohjattavia pitäisi yhtä opo kohti olla korkeintaan 200.
Parasta opinto-ohjaajan työssä ovat henkilökohtaiset kohtaamiset oppilaan tai opiskelijan kanssa. Vaikka Tiina Uuttu, Nina Östdahl ja Virpi Salminen työskentelevät eri koulutusasteilla kohtaamisten merkitys korostuu jokaisen puheessa.
– Antoisimpia ovat kahdenkeskiset ohjauskeskustelut. Myös oppitunneilla opokin voi saada onnistumisen tunteen, kun opiskelijat löytävät keskustelujen avulla omia vahvuuksiaan ja toisaalta asioita, joissa heillä on vielä kehittämistä, Turun klassillisen lukion opinto-ohjaaja Östdahl sanoo.
Oppitunneilla kaikki lähtee Östdahlin mukaan siitä, että ilmapiiri on turvallinen ja jokainen opiskelija uskaltaa avoimesti kysyä ja kertoa mielipiteitään.
– Tällainen ilmapiiri ja aktiivinen keskustelu onnistuvat parhaiten noin 20–25 opiskelijan ryhmissä. Arki on kuitenkin usein toista. Abien tunneilla opiskelijoita saattaa olla jopa 80, Östdahl kertoo.
Unelmana henkilökohtainen ohjaus
OAJ on ehdottanut, että ohjattavia olisi perusopetuksessa ja toisella asteella yhtä opinto-ohjaajaa kohti enintään 200. Tämä auttaisi varmistamaan, että jokainen nuori saa riittävästi ohjausta perusopetuksesta lähtien ja löytäisi itselleen parhaiten sopivat koulu- ja urapolut.
– Nyt oppilaat ja opiskelijat ovat eri puolilla Suomea keskenään aivan eriarvoisessa asemassa. On selvää, että pelkät suositukset eivät riitä, vaan laadukas opinto-ohjaus tarvitsee tuekseen selkeät normit, Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Armi Nurmi toteaa.
Nyt 200 ohjattavan tavoitteesta ollaan kaukana. Esimerkiksi Kosken seudun yläasteella ja Kosken lukiossa opona työskentelevällä Tiina Uutulla ohjattavia on ollut enimmillään 350.
– Nykyisin henkilökohtaista ohjausta saavat vain yhdeksännen luokan oppilaat ja ne lukiolaiset, jotka hakeutuvat ohjaukseen. Se ei ole oikein. Unelmoin siitä, että ehtisin keskustella henkilökohtaisesti jokaisella luokkatasolla oppilaiden kanssa vaikka pienryhmissä, Uuttu sanoo.
Nykyisin henkilökohtaista ohjausta saavat vain yhdeksännen luokan oppilaat ja ne lukiolaiset, jotka hakeutuvat ohjaukseen. Se ei ole oikein.
Tampereen seudun ammattiopistossa työskentelevällä Virpi Salmisella ohjattavia on 500. Sen päälle tulevat vielä oppilaitokseen hakeutuvia ja sieltä valmistuneita opiskelijoita.
– Kun ohjattavia on paljon, opiskelija joutuu odottamaan opinto-ohjaajalle pääsyä. Pystyn ottamaan opiskelijoita vain ajanvarauksen kautta, ja joskus ajan saa vasta viikon kuluttua varaamisesta. Jos ohjattavia olisi vähemmän, voisin vastata nopeammin opiskelijoiden tarpeeseen, Salminen toteaa.
Jos ohjattavia olisi vähemmän, voisin vastata nopeammin opiskelijoiden tarpeeseen.
Mitoitus mahdollistaisi ennaltaehkäisevän tuen
Jotta 200 ohjattavaa kohti olisi yksi opo, tarvittaisiin perusopetukseen ja lukioihin 190 opoa lisää ja ammatilliselle toiselle asteelle 500. Tällainen lisäys onnistuisi OAJ:n mukaan kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja rahoja tähän tarkoitukseen.
Miten mitoitus vaikuttaisi opon työhön? Tiina Uuttu, Nina Östdahl ja Virpi Salminen ovat kaikki samoilla linjoilla: se toisi lisää aikaa ja mahdollisuuksia varmistaa, että jokainen oppija saa tarvitsemaansa ohjausta.
– Jokainen oppilas voisi silloin saada ohjausta vuosittain läpi peruskoulun. Tällöin olisi mahdollista antaa jokaiselle ennaltaehkäisevää tukea, tsempata hyvin pärjääviä ja toisaalta huomata ajoissa, jos joku tarvitsee esimerkiksi kuraattorin tai psykologin apua, Uuttu sanoo.
4 perustetta opomitoitukselle
Armi Nurmi löytää ainakin neljä syytä sille, miksi opinto-ohjaajien mitoituksesta pitäisi säätää laissa.
Ensimmäinen syy on alueellinen tasa-arvo.
– Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla pitää olla samanlaiset mahdollisuudet opinto-ohjaukseen koulutuksen järjestäjästä ja kotikunnasta riippumatta. Nyt näin ei ole, vaan opinto-ohjauksen laatu ja resurssit vaihtelevat paljon. Myös oppituntien ryhmäkoot vaihtelevat laajasti koulutuksen järjestäjän riippuen, Nurmi kertoo.
Hänen mukaansa joissakin toisen asteen oppilaitoksissa järjestetään opinto-ohjauksen kursseja jopa parin sadan opiskelijan massaluentoina.
– Taloudellisestihan tämä on tehokasta, mutta ohjauksen näkökulmasta ei lainkaan tarkoituksenmukaista.
Toinen syy on syrjäytymisen ehkäisy.
Jokaisen oppijan pitäisi saada riittävästi tukea oikeaan aikaan.
– Tehokas ja oikea-aikainen opinto-ohjaus vähentää opintojen keskeyttämistä ja edesauttaa ajallaan valmistumista.
Kolmas syy on se, että opinto-ohjaajien pitää voida tehdä tärkeä työnsä hyvin.
– Jos ohjattavia on kovin paljon enemmän kuin 200 perusopetuksessa ja toisella asteella, opinto-ohjauksen laatu kärsii. Ajan kanssa se näkyy myös opinto-ohjaajan hyvinvoinnissa. Uupunut opinto-ohjaaja ei kykene tekemään työtään hyvin eikä tunne työn imua, Armi Nurmi sanoo.
Uupunut opinto-ohjaaja ei Nurmen mukaan myöskään aktiivisesti hanki täydennyskoulutusta.
– Kouluttautuminen on opinto-ohjaajan työssä erittäin tärkeää, jotta ohjattavat saavat ajankohtaista ja oikeaa tietoa työelämästä ja jatko-opinnoista.
Neljäs syy opomitoitukselle on huoli ammatin houkuttelevuudesta.
Opinto-ohjaajat ovat korkeakoulutettuja opettajia, joiden substanssiosaaminen on ohjaustyössä.
Vuosi vuodelta opinto-ohjaajille asetetaan Nurmen mukaan entistä enemmän vaatimuksia ja odotuksia, mutta resursseja uusien odotusten täyttämiseen ei ole näkynyt.
– Tällä hetkellä yhä useampi opinto-ohjaaja miettii alanvaihtoa ja kokee riittämättömyyden tunnetta.
Tällä hetkellä yhä useampi opinto-ohjaaja miettii alanvaihtoa ja kokee riittämättömyyden tunnetta.
Jos työoloja ei saada kuntoon, on vaarana, että opinto-ohjaajan työn vetovoima laskee eikä työhön enää saada päteviä opettajia. Siitä kärsisi koko Suomi.
Lue myös nämä!
- Taloustutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa opettajamitoituksen kirjaamista lakiin. Lue tiedote!
- OAJ ehdottaa oppivelvollisuusmallissaan esimerkiksi tukiopinto-ohjausta, jossa tukea saisi kahdeksannen luokan alusta aina toisen asteen ensimmäisen vuoden loppuun asti. Tutustu OAJ:n oppivelvollisuusmalliin.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Konsta Leppänen