10 kysymystä ja vastausta erityisen tuen järjestämisestä – mistä OAJ:n kantelussa on kyse?

OAJ:n tulkinnan mukaan perusopetuslaissa tehostetun ja erityisen tuen ero on siinä, että tehostettuun tukeen kuuluu vain osa-aikaista erityisopetusta ja erityiseen tukeen osa-aikaisen erityisopetuksen lisäksi aina myös kokoaikaista erityisopetusta.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrää erilaiset kelpoisuusvaatimukset osa-aikaiseen erityisopetukseen ja vain erityiseen tukeen kuuluvaan kokoaikaiseen erityisopetukseen.

1. Ovatko kaikki perusopetuksen erityisopettajan kelpoisuuden omaavat henkilöt kelpoisia antamaan osa-aikaista erityisopetusta kaikilla tuen portailla?

Kyllä ovat. Osa-aikainen erityisopetus kuuluu oppilaan oikeuksiin kaikilla tuen portailla. Kaikki perusopetuksen opettajan kelpoisuuden omaavat erityisopettajat ovat kelpoisia antamaan osa-aikaista erityisopetusta kaikille oppilaille. Laaja-alainen erityisopettaja voi siis antaa osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen oppilaalle. Myös sekä kelpoisuusasetus että työ- ja virkaehtosopimukset lähtevät siitä, että ns. laaja-alainen erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta. OAJ:n selvityksen mukaan osa-aikaiseen erityisopetukseen tarvittaisiin nykyistä enemmän resursseja.

Laaja-alainen erityisopettaja voi antaa osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen oppilaalle.

2. Voiko laaja-alainen erityisopettaja yksin vastata oppilaan koko oppiaineen opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista?

Ei voi. Laaja-alainen erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta ja tekee tiivistä yhteistyötä luokanopettajan ja aineenopettajien kanssa. Luokanopettajalla tai aineenopettajalla on kuitenkin aina arviointivastuu, joten luokanopettajan tai aineenopettajan pitää olla myös pääasiallisesti vastuussa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

3. Miksi laaja-alaisen erityisopettajan antama osa-aikainen erityisopetus ei yksin riitä erityisen tuen oppilaan erityisopetukseksi?

Erityisen tuen oppilaalle on tehty hallinnollinen päätös erityisestä tuesta, koska on katsottu, että tehostettu tuki ei ole hänelle riittävän vahvaa tukea. Ainut uusi tukimuoto, johon oppilas on oikeutettu erityisessä tuessa tehostettuun tukeen verrattuna, on kokoaikainen erityisopetus. Perusopetuslaissa erityinen tuki ja siihen kuuluva erityisopetus määritellään pykälässä 17.

Ainut uusi tukimuoto, johon oppilas on oikeutettu erityisessä tuessa tehostettuun tukeen verrattuna, on kokoaikainen erityisopetus.

4. Miksi laaja-alainen erityisopettaja ei voi antaa tätä perusopetuslain pykälän 17 mukaista erityistä tukea?

Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrätään, että perusopetuslain pykälän 17 mukaista erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen toimimaan erityisluokanopettajana. Vastaava kelpoisuus tiettyä oppiaineitta koskien on henkilöllä, jolla on mainitun aineen opettajan kelpoisuus sekä erityisopettajan opinnot.

Jos laaja-alaisen erityisopettajan virassa oleva henkilö on kelpoinen toimimaan myös erityisluokanopettajana eli hänellä on erityisopettajan kelpoisuuden lisäksi luokanopettajan kelpoisuus tai monialaiset opinnot tehtynä, tällöin hän voi antaa myös erityiseen tukeen kuuluvaa kokoaikaista erityisopetusta. Samoin jos laaja-alaisella erityisopettajalla on opetettavassa oppiaineessa aineenopettajan kelpoisuus, hän voi antaa tässä oppiaineessa myös erityiseen tukeen kuuluvaa kokoaikaista erityisopetusta.

Opettajan työkuvan on joka tapauksessa vastattava virkanimikettä, koska virkanimike määrittää myös palvelusuhteen ehdot. Laaja-alaisen erityisopettajan pitää siis saada keskittyä osa-aikaiseen erityisopetukseen.

OAJ ei tingi miltään osin opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Tilanne, jossa monialaisia opintoja tai opetettavan aineen opintoja ei edellytetä, rinnastuisi tilanteeseen, jossa esimerkiksi aineenopettajalle annettaisiin minkä tahansa aineen tunteja opetettavaksi.

OAJ ei tingi miltään osin opettajien kelpoisuusvaatimuksista. 

5. Miten laaja-alainen erityisopettaja muuttuu yhdessä yössä epäpäteväksi opettamaan samaa opetusta samalle oppilaalle, jos oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös?

Laaja-alainen erityisopettaja ei muutu erityisen tuen päätöksen myötä epäpäteväksi, vaan hän on sekä ennen että jälkeen erityisen tuen päätöksen kelpoinen antamaan oppilaalle osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaan saaman opetuksen on muututtava erityisen tuen päätöksen myötä laajemmaksi eli käytännössä osa-aikaisesta kokoaikaiseksi, koska muuten erityiseen tukeen siirtymisestä ei ole oppilaalle mitään hyötyä.

Oppilas ei ole voinut ennen erityisen tuen päätöstä olla kokoaikaisessa erityisopetuksessa minkään oppiaineen osalta. Jos näin on ollut eli oppilas on saanut jo ennen erityisen tuen päätöstä kokoaikaista erityisopetusta, erityisen tuen päätös tavallaan tekee tilanteesta "laillisemman", koska erityiseen tukeen kuuluvasta erityisopetuksesta on tehtävä hallinnollinen päätös, jota ennen kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa. Hallinnollinen päätös on muutoksenhakukelpoinen ja sen myötä huoltajat tietävät, mitä opetusta oppilas saa, kenen opettajan antamana ja kenen vastuulla.

Tehostetussa tuessa pääsääntöinen vastuu oppilaan opetuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla tai aineenopettajalla, erityisessä tuessa erityisluokanopettajalla tai erityisopettajan kelpoisuuden omaavalla aineenopettajalla.

6. Miksi oppilaan pitää yksilöllistetyssä oppiaineessa saada pykälän 17 mukaista erityisopetusta?

Oppilaan on oltava erityisen tuen oppilas, jotta hänellä voidaan yksilöllistää jonkun oppiaineen oppimäärä. Oppimäärä voidaan yksilöllistää vain siinä tapauksessa, että oppilas ei tuetustikaan pysty saavuttamaan arvosanan viisi edellyttämää taitotasoa. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisiä on tiettävästi tehty aiemmin hyvinkin kevein perustein. Nyt Opetushallitus on tiukentanut edellä mainittua linjausta yksilöllistämisestä viimesijaisena keinona.

Erityisen tuen oppilaana oppilaan on siis ensin pitänyt saada myös kokoaikaista erityisopetusta kyseiseen oppiaineeseen eikä hän siltikään ole saavuttanut arvosanan viisi edellyttämää tasoa, ennen kuin oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty. Yksilöllistäminen ei millään tavalla poista oppilaan tuen tarvetta. Vaikka oppimäärän yksilöllistämisen myötä oppilaan tavoitetasoa lasketaan, häntä ei silti voi siirtää tämän oppiaineen osalta vain tehostetun tai yleisen tuen tukimuotojen varaan ja jättää ilman vain erityiseen tukeen kuuluvaa kokoaikaista erityisopetusta. Erityisen tuen oppilaalle kuuluu yksilöllistetyssä oppiaineessa osa-aikaista erityisopetusta laajempi tuki eli kokoaikainen erityisopetus siihen kelpoisuuden omaavan erityisopettajan antamana.

Yksilöllistäminen ei millään tavalla poista oppilaan tuen tarvetta.

7. Miksi tehostetun ja erityisen tuen välillä pitää olla eroa?

Ajatuksena kolmiportaisessa tuessa on se, että tuki muuttuu ja vahvistuu seuraavalle portaalle siirryttäessä. Tuen portaiden pitää olla hallinnollisesti selkeät sekä oppilaan että opettajan oikeusturvan kannalta. Erityiseen tukeen siirtymisestä tehdään hallinnollinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Tehostetusta tuesta ei tehdä hallinnollista päätöstä, joten tukea annetaan joustavasti yleisopetuksen yhteydessä. Erityiseen tukeen siirtymisellä voi olla vaikutuksia opetuksen järjestämispaikkaan, opetusryhmään sekä oppilaan jatko-opintoihin esimerkiksi, jos jonkun oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään, joten oppilasta ja hänen huoltajaansa on kuultava erityisen tuen päätöstä tehtäessä. Heillä on myös mahdollisuus muutoksenhakuun, jos he ovat tyytymättömiä päätökseen.

Tehostettua tukea pitää antaa niin pitkään kuin se on mahdollista ja riittävää. Erityiseen tukeen siirrytään vasta sitten, kun osa-aikainen erityisopetus ja muut tehostettuun tukeen kuuluvat tukimuodot eivät ole riittäviä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi.

8. Miksi OAJ on säätänyt kelpoisuusvaatimukset, jotka osa erityisopettajista kokee epäoikeudenmukaisiksi?

OAJ ei ole säätänyt kelpoisuusvaatimuksia. Kelpoisuudet määrätään valtioneuvoston asetuksessa. Erityisopettajia koskeva kelpoisuusasetus on ollut voimassa liki yhtä pitkää kuin ns. kolmiportainen tuki, ja OAJ on koko ajan vaatinut sen noudattamista. Ongelmia on aiheuttanut juuri se, että asetusta on tulkittu vaihtelevasti ja Opetushallituksen ohjeistus on ollut epäselvää, mihin OAJ:n kantelukin kohdistuu.

Asetuksia voidaan muuttaa samoin kuin lakejakin, mutta tämä ei ole yksinkertaista eikä nopeaa. On myös huomioitava, että sekä lakeja että asetuksia säädettäessä asioista on useita erilaisia näkemyksiä ja lopulliset päätökset ovat aina jonkinlaisia kompromisseja erilaisten intressien kesken.

OAJ vaikuttaa siihen, että nykyisiä opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei heikennetä, vaikka tällaisiakin tavoitteita työnantajapuolelta on esitetty. Vaikuttamistyöstä huolimatta esimerkiksi ammatillisten ja korkea-asteella työskentelevien opettajien kelpoisuuksia on vuosien saatossa heikennetty ja työnantajan harkintavaltaa lisätty.

9. Miksi OAJ vaatii, että perusopetuslakia ja asetuksia noudatetaan kirjaimellisesti, jos joidenkin opetuksen järjestäjien käytännöt ovat sekä opettajien että opetuksen järjestäjien mielestä toimivia, vaikka niissä lakia ja asetuksia on tulkittu eri tavalla?

Lait ja asetukset on kirjoitettu juuri siksi, että opetus järjestettäisiin yhtenevästi ja oppilaiden edun mukaisesti riippumatta siitä, missä oppilas käy kouluaan. Vain noudattamalla kirjaimellisesti lakeja ja asetuksia taataan oppilaiden ja opettajien tasavertainen kohtelu kaikkialla. Jos jokainen opetuksen järjestäjä saa tulkita lakeja haluamallaan tavalla, toteutukset ovat hyvin vaihtelevia eikä lainsäädännöllä ole enää merkitystä.

OAJ on selvittänyt oppimisen tuen toimivuutta ja toteutumista lain voimassaoloaikana valtakunnallisesti ja kuva on selkeästi se, ettei lasten oikeus tukeen toteudu. Ilman säätelyn noudattamista toiminnan onnistuminen jää sattumanvaraiseksi, henkilösidonnaiseksi ja esim. resurssien mukaan voimakkaasti vaihtelevaksi. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi oppilaan subjektiivisten oikeuksien on perustuttava yksiselitteiseen lainsäädäntöön.

Vain noudattamalla kirjaimellisesti lakeja ja asetuksia taataan oppilaiden ja opettajien tasavertainen kohtelu kaikkialla.

10. Miksi kaikilla erityisopettajan kelpoisuuden omaavilla opettajilla ei voi olla sama oikeus opettaa kaikille oppilaille sekä osa-aikaista että kokoaikaista erityisopetusta samalla opetusvelvollisuudella?

Erilaisiin opettajatehtäviin on toisistaan eroavat kelpoisuusvaatimukset ja koulutustaustat. Kyse ei ole tehtävien arvottamisesta vaan nimenomaan erilaisuudesta.

Koska erityisessä tuessa kokoaikaisesti annettavan erityisopetuksen (erityisluokanopettaja tai oppiaineen erityisopettaja aineenopettajakelpoisuudella) tehtävään kuuluu yhden tai useamman aineen opetus kokonaisuudessaan, kuuluu myös kelpoisuusvaatimukseen erityisluokanopettajalla oppiaineiden monialaiset opinnot tai yhdessä aineessa toimivalla erityisopettajalla vastaavasti kyseisen oppiaineen opetettavan aineen opinnot.

Oppilaalla on oikeus saada kyseiseen opetukseen kelpoisen opettajan antamaa opetusta, mutta yhtä lailla opettajalla on oikeus siihen, että hänelle osoitetaan tehtäväkuvansa mukaisia opetustehtäviä, joihin hänellä on koulutus ja kelpoisuus.

Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan työsuhteen ehdot eroavat toisistaan samalla tavalla kuin tehtävänkuvatkin. Erityisopettajan opetusvelvollisuus on 24 vuosiviikkotuntia ja erityisluokanopettajan 22 vuosiviikkotuntia. Erityisopettajan tehtäviin kuuluu osa-aikainen erityisopetus ja erityisluokanopettajalle kokoaikainen erityisopetus. Erityisluokanopettajalla on siis kokonaisvastuu oppilaidensa opetuksesta, arvioinnista, pedagogisista asiakirjoista, koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä jne. Erityisopettajalla ei ole yksin vastuuta näistä asioista, vaan laaja-alaisen erityisopettajan oppilaiden opetuksesta, arvioinnista, pedagogisista asiakirjoista, kodin ja koulun yhteistyöstä yms. vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja, jonka kanssa erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä.

Eri opettajaryhmien erilaiset opetusvelvollisuudet ovat peräisin vuosikymmenten takaa. Opetusvelvollisuuksien erojen tasoittamisesta on puhuttu paljon, mutta sen toteuttaminen ei ole yksinkertaista. Minkään opettajaryhmän toiveissa ei ole opetusvelvollisuuden nostaminen nykyisestä. Opetusvelvollisuuksien laskeminen taas toisi lisää kustannuksia työnantajapuolelle, joten sen toteutuminen neuvotteluissa on haasteellista.

Kyse ei ole tehtävien arvottamisesta vaan nimenomaan erilaisuudesta.

Kuva: Leena Koskela