Kieltenopettajat ja varhennettua A1-kieltä opettavat luokanopettajat tarvitsevat kipeästi täydennyskoulutusta, kertoo OAJ:n, SUKOLin ja Suomen Luokanopettajien tekemä kysely. Mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vaihtelevat huomattavasti kuntien välillä. Lasten oikeus saada yhdenvertaista opetusta ei voi riippua siitä, missä kunnassa sattuu asumaan.
Varhennettua A1 -kieltä opettavat luokanopettajat kertovat tarvitsevansa täydennyskoulutusta voidakseen opettaa vierasta kieltä ekaluokkalaisille, käy ilmi OAJ:n, Suomen kieltenopettajien liiton SUKOLin ja Suomen Luokanopettajien kyselystä. Myös kieltenopettajat vastasivat kyselyssä tarvitsevansa täydennyskoulutusta pienimpien oppilaiden opetukseen.
Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että opettajien mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen vaihtelevat todella paljon eri kuntien kesken.
– Ei voi olla niin, että jotkut opettajat joutuvat täydentämään osaamistaan osallistumalla koulutuksiin iltaisin tai viikonloppuisin. Koulutuksiin tulisi päästä työnantajan suostumuksella arkipäivinä siten, että sijaisjärjestelyt hoituvat kunnolla. Tämä asia tulee laittaa kuntoon, sillä lapsilla on oikeus saada yhdenvertaista opetusta riippumatta siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies.
Englanti pitää valtaa, kielivaranto kapenee
OAJ, SUKOL ja Suomen Luokanopettajat ry:n toteuttivat syyskuussa kyselyn, jolla haluttiin selvittää opettajien tuntemuksia liittyen kieltenopetuksen muutoksiin. Kyselyn vastasi reilut 500 kieliä opettavaa opettajaa ympäri Suomen.
A1-kielen varhentaminen alkamaan peruskoulun ensimmäiseltä vuosiluokalta otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Tavoitteena oli saada entistä nuoremmat lapset innostumaan vieraista kielistä sekä lisätä kiinnostusta opiskella vieraita kieliä yleensäkin.
– Varhentaminen oli toivottu ja kannatettu uudistus, jonka myötä uskottiin myös kunnissa tarjottavien kielten määrän lisääntyvän. Näin ei ikävä kyllä nyt näytä käyneen, sanoo Viitamies.
Kyselyn mukaan yleisin A1-kieli on englanti ja ainoastaan joissakin suurissa kaupungeissa on ollut vaihtoehtoina joitakin muita kieliä, joista perheet ovat voineet valita. Vaihtoehdoista huolimatta on usein haluttu valita juuri englanti, mikä vahvistaa käsitystä suomalaisten kielivarannon kapenemisesta entisestään.