• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo
Laaja käyttökatko OAJ:n verkkopalveluissa 21.–22.5. Lue lisää 

Kun oppimäärä on yksilöllistetty, yhteishaussa piilee epäkohta – 9 kysymystä ja vastausta OAJ:n mallista

28.09.2021 - 15.40 Uutinen
Kuvituskuva

Yhteishakuun tulee ensi vuoden alussa muutos yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelleiden oppilaiden valintaperusteisiin. Jatkossa opiskelijavalinnassa käytetään harkinnanvaraista hakua silloin, kun oppilaan opinnot on yksilöllistetty sekä matematiikassa että äidinkielessä. OAJ:n mielestä muutos on oikean suuntainen mutta riittämätön. Vastaamme tässä jutussa kysymyksiin nykyisen järjestelmän ongelmista ja OAJ:n esittämästä mallista.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelleiden oppilaiden valintaperusteet ammatilliseen ja lukiokoulutukseen uudistuvat ensi vuoden alusta. Jatkossa opiskelijavalinnassa käytetään koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvia valintaperusteita silloin, kun oppilas on opiskellut yksilöllistetyn oppimäärän mukaisia opintoja sekä matematiikassa että äidinkielessä ja hänellä on perusopetuksen päättötodistuksessa tästä merkintä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa tämän niin kutsutun harkinnanvaraisen haun kautta enintään 30 prosenttia opiskelijoista kuhunkin hakukohteeseen.

OAJ pitää muutosta askeleena oikeaan suuntaan mutta riittämättömänä. OAJ:n mielestä yhteishaun kehittämistä on välttämätöntä jatkaa niin, että erityisen tuen yksilöllistetyt oppimäärät otetaan paremmin huomioon.

OAJ on ehdottanut, että yksilöllistetyn oppimäärän mukaan annettu arvosana rinnastettaisiin yhteishaussa aina arvosanaan 5. Muutos ratkaisisi yhteisvalintamenettelyssä nyt olevan epäkohdan.

1. Mikä nykytilanteessa on ongelmana?

Yksilöllistetyn oppimäärän opiskelleen oppilaan arvosana 8 on yhteishaussa samalla viivalla kuin yleisopetuksen oppilaan arvosana 8. Yksilöllistetty arvosana vastaa kuitenkin korkeintaan arvosanan 5 todellista osaamisen tasoa. Nykyinen menettely asettaa perusopetuksen päättäneet hakijat keskenään eriarvoiseen asemaan arvosanaperustaisessa opiskelupaikkojen jaossa. Yksilöllistetyn oppimäärän opiskellut oppilas ohittaa yhteishaussa perusopetuksen yleisen oppimäärän opiskelleet oppilaat. Tieto oppilaan tarvitsemasta tuesta ja sen määrästä ei myöskään käy ilmi, minkä vaarantaa tuen toteutumista.

Yksilöllistetyn oppiaineen arviointia emme peruskoulun aikana esitä muutettavaksi vaan sen, miten tämä arviointi otetaan huomioon yhteishaussa.

2. Mitä opetus- ja kulttuuriministeriö esittää yhteisvalintamenettelyyn muutokseksi yksilöllistetyn oppimäärän opiskelleille?

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää epäkohdan ratkaisuksi, että oppilas otettaisiin suoraan harkinnanvaraiseen hakuun, jos oppilaalla on matematiikassa ja äidinkielessä yksilöllistetty oppimäärä. Muutos on oikean suuntainen, mutta ei vielä korjaa yhteisvalinnan arvosanojen vertailtavuuden yhdenvertaisuusongelmaa tilanteessa, jossa oppilaalla on yksilöllistetty vain jompikumpi ehdotetuista ainesta tai jokin muu aine.

Muutos ei korjaa  yhdenvertaisuusongelmaa tilanteessa, jossa oppilaalla on yksilöllistetty vain jompikumpi ehdotetuista ainesta tai jokin muu aine.

3. Miten OAJ:n mielestä yksilöllistetyn oppimäärän arvosanaa pitäisi käsitellä yhteishaussa?

Yksilöllistetty arvosana tulisi yhteisvalinnassa aina rinnastaa numeroon 5. Oppimäärä voidaan yksilöllistää vain tilanteessa, jossa oppilas ei perusopetuslain mukaisen kolmiportaisen tuen kaikilla tukitoimillakaan saavuta arvosanan 5 mukaista vähimmäisosaamisen tasoa.

Oppimäärän arvosana ei kuitenkaan voi yksilöllistämisen jälkeenkään olla 4 eli hylätty, mutta yksilöllistettynä se käytännössä tarkoittaa korkeintaan arvosanan 5 mukaista osaamisen tasoa. Arvosana 5 kuvastaisi oikeellisemmin tosiasiallista osaamista ja korjaisi merkittävästi yhteishaussa yksilöllistettyjen arvosanojen vertailtavuutta.

Jos oppilas osaa enemmän kuin arvosana 5 edellyttää, tulee yksilöllistäminen purkaa ja arviointi tehdä yleisopetuksen mukaisesti.

4. Jos harkinnanvaraiset haut lisääntyvät, miten opoilla riittää aikaa hoitaa ne?

OAJ:n ehdotuksen mukaan toimittaessa opoille ei tulisi lisätyötä. Järjestelmä hoitaisi rinnastamisen ja opiskelija ohjattaisiin heti hakeutumaan opintoihin, josta tällä on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua.

Sen sijaan jos oppilaat enenevissä määrin ohjataan hakemaan opiskelupaikkaa harkinnanvaraisessa haussa, lisää se selvitystyötä eli käytännössä opinto-ohjaajien ja opettajien työtä toisen asteen oppilaitoksissa.

OAJ on myös korostanut opojen määrän lisäämistä osana oppivelvollisuusuudistusta ja osana nimenomaan perusopetuksessa annettavaa tehostettua opinto-ohjausta. Opojen ja opettajien määrän mitoitus on oleellinen osa uudistusten onnistumisia.

OAJ:n ehdotuksen mukaan toimittaessa opoille ei tulisi lisätyötä, sillä järjestelmä hoitaisi rinnastamisen.

5. Miten OAJ:n ehdotus tukee oppimisvaikeuksista kärsiviä?

Yksilöllistetyn oppimäärän arvosanan rinnastaminen arvosanaan 5 yhteishaussa muistuttaisi kaikkia siitä, että on oppilaan etu, että hän saa oikea-aikaista ja oikeasuhtaista tukea.

Kun tuki toimii, oppimisvaikeudet huomataan varhain. Silloin yksilöllistämispäätökset toivottavasti vähenevät ja ne muistetaan purkaa heti, kun osaamistaso saadaan nostettua vähintään arvosanan 5 tasolle. Silloin yksilöllistämiselle ei ole enää tarvetta ja arvointi voidaan tehdä vastaavasti kuin muiden oppilaiden arviointi.

OAJ:n tavoitteena on uudistaa koko oppimisen tuen ketju aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

OAJ:n ehdotuksen mukaan toimittaessa toisen asteen oppilaitos osaa paremmin varautua mahdollisen tuen tarpeisiin, kun niin sanottuja tähtiarvosanoja ei enää ole. Ne on muunnettu vastaamaan tavallista arviointia ja kuvaavat oppilaan todellista osaamistasoa. Tämä auttaa oppilasta selviytymään toisen asteen opinnoista nykyjärjestelmää paremmin.

6. Pääsevätkö yksilöllistetyn oppimäärän opiskelleet oppilaat toisen asteen koulutukseen, jos toimitaan OAJ:n näkemyksen mukaan?

Pääsevät. Oppivelvollisuuden myötä kaikille perusopetuksen päättäneille järjestyy paikka joko toiselta asteelta tai valmentavasta koulutuksesta. Toisen asteen opiskelupaikkoja on enemmän kuin toisen asteen koulutukseen hakeutuvia.

OAJ:n esityksen mukaan toimittaessa toisella asteella keskeyttämiset ja alanvaihdot vähenevät, koska oppilaalla tai toisen asteen opettajilla ei ole epärealistisia kuvitelmia oppilaan osaamisesta.

Toisen asteen opiskelupaikkoja on enemmän kuin toisen asteen koulutukseen hakeutuvia.

7. Voiko OAJ:n esittämässä mallissa käydä niin, että yksilöllistetyn oppimäärän opiskelija ei tule valituksi haluamalleen alalle, vaikka hän vanhan menettelyn mukaan olisi sinne päässyt?

Voi. Oppilaan saamat arvosanat päättötodistuksessa olisivat OAJ:n esittämässä mallissa tosiasialliseen osaamiseen perustuvia ja siksi kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti kohtelevia valinnan perustuessa arvosanoihin.

Oppivelvollisuuden laajennuksen myötä ohjaukseen on panostettu enemmän, ja opiskelijan kanssa tulee keskustella yhteishaussa valittavina olevien alojen opinnoista ja niiden vaatimuksista. Ohjauksen myötä opiskelijalle kirkastuu ajatus siitä, minkä alan tutkinnon hänen on mahdollista suorittaa loppuun saakka ja mille alalle hänen on mahdollista työllistyä.

Opiskelupaikasta saadaan näin sellainen, jossa oppilaalla on mahdollisuuksia pärjätä ja saada tarvitsemansa tuki toisellakin asteella. Näin vähennetään vääriä alavalintoja, keskeyttämisiä, pettymyksiä ja itsetunnon kolauksia.

8. Osa kunnista ei anna yksilöllistetystä oppimäärästä lainkaan numeroarvosanaa päättötodistukseen. Miten nämä oppilaat hakisivat yhteishaussa OAJ:n ratkaisun mukaan?

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan yksilöllistetyn oppimäärän arviointi voidaan antaa sanallisena arviointina tai sekä sanallisena- että numeroarviointina.

Opinto-ohjauksen merkitys korostuu esimerkiksi perusopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla ja opiskelija voi hakea toisen asteen koulutukseen harkinnanvaraisessa haussa. Tällöin opiskelijan kokonaistilanne sekä edellytykset opinnoista suoriutumiseen kartoitetaan ja opiskelijan tarvitsemat tukitoimet saadaan heti räätälöityä yksilöllisesti.

9. Missä on erityisnuorille suunnattu valmentava lukiokoulutus?

Erityisnuorille ei ole erillistä lukiokoulutukseen valmentavaa koulutusta. 31.7.2022 asti jatkuva nykymuotoinen lukiokoulutuksen valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Sen tarkoituksena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukiokoulutukseen siirtymistä varten.

1.8.2022 alkaen lukiokoulutukseen valmistava koulutus toteutetaan osana tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). TUVA-koulutukseen voi hakea suoraan yhteishaussa tai sinne ohjataan, jos opiskelija ei saa paikkaa toisen asteen koulutuksessa. TUVA-koulutuksessa opiskelijalle rakennetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma tuen tarve huomioiden.

Opiskelija voi syventää TUVA-koulutuksessa osaamistaan perusopetuksen oppimäärän sisällöissä, vahvistaa opiskelutaitojaan ennen toisen asteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamista sekä tutustua toisen asteen opintoihin suorittamalla tutkintoon hyväksi luettavia ammatillisia tai lukiokoulutuksen opintojen osia.