Opettajien lomautukset peruuntuivat kuntien taloustilanteen parannuttua. Aktiivinen pääluottamusmiesten ja paikallisyhdistysten toiminta toi ratkaisevaa painetta päätöksentekoon.
Kokkola ja Lieto päättivät viime vuoden lopussa lomauttaa koko opetushenkilöstön kahdeksi viikoksi. Molempien paikkakuntien lomautukset oli tarkoitus toteuttaa ensi syksynä, koska valtion myöntämiä koronatukia ei haluttu menettää.
– Oppilaan oikeus saada opetusta sekä turvallinen oppimisympäristö olisivat olleet lomautusten myötä vakavasti vaarassa. Pitkä lomautus koettiin myös rehtorien mielestä vaikeaksi toteuttaa, kertoo Kokkolan pääluottamusmies Timo Rajaniemi.
Änkkäämisellä on vaikutusta
– Olimme kunnan kanssa yhteisesti sitä mieltä, että lomautuksia ei voida tehdä tässä tilanteessa. Laitoimme kapuloita rattaisiin ja otimme kaikki keinot käyttöön, jotta saimme kunnanhallituksen perumaan aiemmin tehdyn lomautuspäätöksen, kertoo Liedon pääluottamusmies Jussi Tanhuanpää.
Noin 270 opettajan lomautuspäätökset pyörrettiin lopulta uusiin laskelmiin tukeutuen. Nyt synkät talousnäkymät ovat vaihtuneet laskelmiin, joiden mukaan kunnan talous jäisi kolme miljoonaa ylijäämäiseksi vuodelta 2020.
– Hyvä ja välitön yhteistyö kaupungin kanssa oli tärkeä osa onnistumista. Meillä kaikilla oli yhteinen vahva tahto siihen, että lomautuksiin ei haluta mennä, kertoo Tanhuanpää.
Kaikilla oli yhteinen vahva tahto siihen, että lomautuksiin ei haluta mennä.
Lomautusten perumiseksi vaadittiin kunnan talousjohtajan useaan kertaan tarkastetut tarkat laskelmat, joiden perusteella tehtiin oikaisuvaatimus sekä pyyntö uusista yt-neuvotteluista kunnanhallitukselle.
– Änkkäämisellä on vaikutusta. Lomaukset ovat aina myös vahva viesti ja imagohaitta kunnalle, toteaa Tanhuanpää.
Paikallinen aktiivisuus auttaa
Kokkolassa lomautuspäätös koski kaikkia opettajia, eli peruskoulun ja lukion noin 540 opettajaa sekä noin 150 varhaiskasvatuksen opettajaa.
– Pääluottamusmiehenä yritin välttää lomautusta jo yt-neuvotteluvaiheessa tuomalla esille oppilaiden oikeuksia ja koronan uhkaa. Korostin myös lomautuksen haasteita ja laillisuuden perusteita moneen kertaan päätöksenteon kuluessa, kertoo Timo Rajaniemi.
Oikaisuvaatimuksen lomautuksista teki OAJ Kokkolan paikallisyhdistys. Myös vanhempainyhdistykset olivat aktiivisia ja tekivät yhteisen oikaisuvaatimuksen. Asiaa puitiin myös paikallismedioissa. Lopulta vuoden lopussa kunnan talous alkoi näyttää paremmalta ja päättäjien ja esittelijöiden kannat muuttuivat. Lopulta kaupunginjohtaja esitti, että lomautuksista luovutaan ja ehdotus hyväksyttiin helmikuun alussa Kokkolan kaupunginhallituksessa.
Lomauttaminen on vastuutonta
– Lomautusten peruminen tuo toivoa. Suomessa on vielä kuntia, joissa väärät päätökset pystytään perumaan, toteaa OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.
Lomauttaminen edellyttää perusteita, tuotannollisia tai taloudellisia, niin neuvotteluvaiheessa kuin lomautuksen aikanakin. Valtioneuvosto on ohjeistanut kuntia olemaan lomauttamatta henkilöstöään koronan vaikeuttamassa tilanteessa.
Lomautusten peruminen tuo toivoa. Väärät päätökset pystytään perumaan.
– Valitettavasti on ilmaantunut myös useita kuntia, jotka lomauttivat viime vuonna ja joiden tilinpäätökset ovat nyt reippaasti plussalla. Se kertoo kunnan heikosta kyvystä seurata ja arvioida taloustilannettaan tai vääristä priorisoinneista päätöksenteossa, sanoo Tuomisto.
Kuntien keskeisin tehtävä on Tuomiston mukaan peruspalveluiden tuottaminen. Yksi keskeisimmistä palveluista on kasvatus- ja koulutuspalvelut, joista henkilöstön lomauttaminen ei ole järkevää eikä vastuullista toimintaa.
– Opetusalalla lomauttaminen on kuin hakkaisi reikää suuremmaksi uppoavassa veneessä, käsittämätöntä typeryyttä. Tulevat kuntavaalit tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden valita uudet päättäjät lomautuspäätökset ja niiden tekijät mielessä.
Teksti: Henna Honkalo
Kuva: Leena Koskela