OAJ: Ruotsinkielinen koulutus tarvitsee oman virkamiehen ministeriöön
Ruotsinkielisen koulutuksen kehittämisestä julkistettiin torstaina ensimmäinen kokonaisselvitys. OAJ:n mielestä opetus- ja kulttuuriministeriöön tulisi nimittää virkamies, jonka vastuulla olisi ruotsinkielisen koulutuksen kokonaisuus.
Ruotsinkielistä koulutusta vaivaa opettajapula, ilmenee torstaina julkistetusta selvityksestä. Erityisesti opettajapulasta kärsitään varhaiskasvatuksessa, jossa tilanne on jopa huonompi kuin suomenkielisellä puolella.
– Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen määrät, mukaan lukien ruotsinkielinen koulutus, pitää varmistaa riittäväksi korjaamaan pulaa, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä.
Huomioon pitää ottaa muun muassa pääkaupunkiseudun alueellinen tarve sekä erityisopettajakoulutustarve ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Samanaikaisesti tulee edistää alan veto- ja pitovoimaa, muun muassa parantaa työoloja ja opettajien palkkausta varhaiskasvatuksessa tehtävän vaativuuden mukaiseksi.
Alan vetovoimaa lisääväksi keinoksi on todettu myös muun muassa se, että varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusvaatimukseksi määritettäisiin kasvatustieteen maisterin tutkinto.
Uusi virkamies auttaisi erityispiirteiden huomioimisessa
OAJ esittää, että opetus ja kulttuuriministeriöön nimitetään virkamies, jonka vastuulla olisi ruotsinkielisen koulutuksen kokonaisuus aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Virkamies auttaisi takaamaan, että ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteet otetaan huomioon, kun koulutusta kehitetään.
– Ruotsinkielisen koulutuspolun turvaamiseksi on tärkeää, että sen erityispiirteet otetaan huomioon ja niitä tarkastellaan määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti, sanoo Finlands Svenska Lärarförbund FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin.
Torstaina julkistettu selvitys perustuu hallitusohjelman tavoitteeseen koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisesta ja oppimiserojen kaventamisesta. Aiemmin ei ole tehty vastaavaa selvitystä, jossa tarkastellaan koko ruotsinkielistä koulutusjärjestelmää.
Selvityksen mukaan ruotsinkielistä koulutusta tulee kehittää tavoitteellisesti, tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti ja yhtäaikaisesti suomenkielisen koulutuksen kanssa. Ruotsinkielisen koulutuksen tulee olla yhtä laadukasta kuin suomenkielisen ja yhdenvertaisesti saavutettavissa.