Työmarkkina- ja sovittelujärjestelmän uudistaminen tukisi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita nykyistä enemmän ja antaisi valtakunnansovittelijan toimistolle mahdollisuuden tukea neuvottelijoita ennen neuvottelutilanteen kriisiytymistä.
Akava ja sen neuvottelujärjestöt ehdottavat, että työriitojen sovittelujärjestelmää uudistettaisiin, koska työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Työmarkkina- ja sovittelujärjestelmää on kehitettävä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeita. Myös OAJ kannattaa lämpimästi uudistamisesitystä.
Neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan on tärkeää, että valtakunnansovittelijan toimiston resursseja lisätään nykyisestä.
– Lisäresursseilla on mahdollista vahvistaa esimerkiksi henkilöstön alakohtaista osaamista, mikä tukee tehokasta ja tuloksellista sovittelutoimintaa, hän toteaa.
Akavan esityksessä otetaan kantaa myös määräaikoihin. Sen mukaan laissa on säädettävä määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen. Lisäksi sovintoehdotuksen on oltava julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen.
– Tällä hetkellä käytännöt ehdotuksen julkaisemisesta vaihtelevat. Sovintoehdotuksen julkaiseminen lisää painetta saada painetta ratkaisun saamiseksi, Lindroos selittää.
Ei enää yleistä linjaa
Akava vaatii myös, että niin kutsuttu yleinen linja ei saisi jatkossa ohjata ratkaisun syntymistä. Yleisen linjan noudattaminen aiheuttaa esimerkiksi sen, että palkkaepäkohtia ei saada korjattua sopimusvarallisuudella.
– OAJ:n jäsenkunta on vahvasti naisvaltaista ja korkeasti koulutettua. Alan palkkataso ei vastaa tehtävän vaativuutta verrattuna esimerkiksi yksityisen sektorin miesvaltaisiin, saman koulutustason tehtäviin, Lindroos painottaa.
Hän nostaa esiin myös suomalaisen sovittelujärjestelmän ongelman, jossa sovittelu alkaa vasta, kun tilanne on kriisiytynyt. Akava esittääkin, että sovittelutoiminnan on oltava nykyistä ennakoivampaa ja sovittelijan tehtäviä on laajennettava ja täsmennettävä. Sovittelijan on tarvittaessa edistettävä neuvotteluiden etenemistä ennen tilanteen kärjistymistä.
– Sovittelijan ja sopijaosapuolten on esityksen mukaisesti oltava vuorovaikutuksessa jo sopimuskauden aikana. Esimerkiksi OAJ:n olisi toimitettava omia talous- ja palkkatilastotietojaan sopimustensa tilanteesta ja kehityksestä, Lindroos sanoo.
Sovittelujärjestelmän uudistaminen hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä, sillä jokainen lakkopäivä maksaa niin työntekijälle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin.
Näin OAJ uudistaisi sovittelujärjestelmää
- Valtakunnansovittelijan toimiston henkilöstöresursseja on vahvistettava. Toimistoon on palkattava lisää päätoimisia sovittelijoita, joilla on mahdollisuus syventyä eri alojen erityiskysymyksiin.
- Sovittelutoiminnasta on oltava nykyistä ennakoivampaa. Sovittelijoiden on pystyttävä osallistumaan neuvotteluprosessiin jo ennen tilanteen kriisiytymistä. Sovitteluprosessin aikataulutusta on täsmennettävä.
- Sovittelijan on seurattava taloutta tarkasti. Valtakunnansovittelijan toimiston rooliin pitäisi kuulua puolueettoman datan tuottaminen niin Suomen talouden isosta kuvasta kuin eri alojen rahoituksen erityiskysymyksistäkin.
- Yleinen linja ei saa ohjata sovittelijan ratkaisuja. Tämä edistää palkka-tasa-arvon toteutumista.
- Sovittelijan puolueettomuus on varmistettava osana valintaprosessia. Tämä vaatimus on lisättävä lakiin.
Lue lisää Akavan ja neuvottelujärjestöjen ehdotuksesta sovittelujärjestelmän uudistamiseksi
Opettaja-lehti: Työriitojen selvittely ruuhkautunut, lisää työvoimaa tarvitaan (28.1.2021)