Selvitysryhmä: Yliopistolakia ei tarpeen täsmentää – henkilöstön asema hallinnossa ei saa vahvistusta
Yliopistojen hallinnollista autonomiaa selvittänyt ryhmä ei näe tarpeelliseksi muuttaa yliopistolakia. Ryhmä katsoo, että monet yliopistojen hallinnon haasteet ja ongelmat ovat ratkaistavissa yliopistojen omassa päätösvallassa olevilla johtosäännöillä, kehittämällä johtamista ja muuttamalla toimintatapoja. OAJ pitää tärkeänä, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallinnossa varmistetaan.
Selvittäjäryhmä jätti maanantaina opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta. Selvittäjien mukaan yliopistojen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja hallinnon yleiset puitteet yliopistolaissa. Ryhmä katsoo, että laintasoisen sääntelyn ei tule olla nykyistä yksityiskohtaisempaa.
OAJ kiittää selvitystä laajuudesta, mutta olisi toivonut vahvempia kirjauksia henkilöstön edustuksen varmistamiseksi yliopistojen hallinnossa.
– Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet eivät ole toteutuneet kaikilta osin yliopistoissa sinä aikana, kun yliopistolaki on ollut voimassa, minkä myös raportti tuo nähtäväksi. Siksi olemme nähneet tärkeäksi määritellä lain tasolla, että yliopistoyhteisöllä tulee olla asema päätöksenteossa kaikilla hallintotasoilla. Yliopistodemokratia on tärkeä arvo myös lain tasolla todennettaksi, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Hanna Tanskanen.
Ratkaisuja hallintokulttuurin kehittämiseksi
Selvitysryhmä esittää raportissaan suosituksia siitä, miten yliopistojen hallintokulttuuria voi kehittää lakimuutosten sijaan. Selvittäjät totesivat, että kyselyjen tuloksissa kolmikantaista yliopistodemokratiaa pidetään lähes yksimielisesti tarpeellisena elementtinä yliopistojen hallinnossa.
Ratkaisuksi ryhmä esittää johtosääntöjen kehittämistä ja näkee, että johtosäännöillä on mahdollista vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka yliopistojen sisäinen itsehallinto järjestetään ja millaiseksi niiden sisäiset rakenteet muodostetaan. Tärkeää olisikin, että yliopistot ottaisivat yliopistoyhteisön edustajia mukaan muodollisen päätöksenteon lisäksi päätösten valmisteluun.
Selvityksen suosituksissa todetaan myös, että kun yhteisö on edustettuna päätöksenteossa, on johtosääntöjen ja toimintamallien muovaaminen saavutettavissa kolmikantaisen yliopistodemokratian keinoin.
– On tärkeää, että keskiportaan opetus- ja tutkimushenkilöstö kokee voivansa vaikuttaa yliopiston asioihin. Johtosääntöjen ja toimintamallien uudistusta tulee jatkaa, vaikka yliopistolakia ei avattaisikaan. Henkilöstön edustus etenkään säätiömuotoisten yliopistojen hallinnoissa ei tule edelleenkään esiin riittävän voimakkaasti, Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n puheenjohtaja, OAJ:n hallituksen jäsen Santeri Palviainen sanoo.
Kuva: Leena Koskela