Suomen mallin harrastustoiminta on suuri mahdollisuus – järjestämisessä huomioitava tietyt reunaehdot
Niin sanotun Suomen mallin mukainen harrastustoiminnan tuominen koulupäivän yhteyteen on edennyt pilottivaiheeseen. OAJ näkee, että harrastustoiminnan tarjoamisessa on suuria mahdollisuuksia, mutta toiminnan järjestämisessä on muistettava tietyt reunaehdot. OAJ korostaa, että harrastuksia ei voi järjestää koulupäivän keskellä.
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä.”
Mallin toteutus käynnistettiin pilotilla, jonka toimeenpano kunnissa alkoi tammikuussa. Ensimmäinen varsinainen avustushaku käynnistyi maaliskuussa ja koskee harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä ensi lukuvuonna.
OAJ kannattaa Suomen mallia ja näkee, että koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastustoiminta on suuri mahdollisuus. Mallissa on kuitenkin myös omat haasteensa. OAJ korostaa, että harrastustoimintaa on mahdollista ajoittaa ainoastaan koulupäivän alkuun tai loppuun.
Harrastustoiminnan pitää perustua vapaaehtoisuuteen, ja koulupäivän tulee olla oppilailla mahdollisimman yhtenäinen. Tästä syystä keskelle koulupäivää ajoitettu vapaaehtoinen harrastustoiminta on käytännössä mahdotonta toteuttaa.
Lisäksi osa lasten ja nuorten harrastuksista sijoittuu jatkossakin jonnekin tiettyyn paikkaan ja aikaan, esimerkiksi jäähallille, ratsastustallille tai uimahallille. Kaikkia harrastuksia ei voi siirtää koululle.
– Koulupäivän pidentäminen keskelle päivää sijoitetun harrastustoiminnan takia voisi jopa estää muihin harrastuksiin osallistumisen, eikä Suomen mallin tarkoituksena ei ole kaventaa harrastusmahdollisuuksia, sanoo erityisasiantuntija Sari Jokinen OAJ:stä.
Vastuukysymykset ja opettajien työaika huomioitava
Harrastustoiminnan sijoittaminen keskelle koulupäivää on ongelmallista myös vastuukysymysten ja opettajien työaikajärjestelmän kannalta. Perusopetuksessa opetuksen järjestäjällä ja tätä kautta opettajilla on vastuu oppilaista koko koulupäivän ajan.
Harrastustuntien sijoittelulla on merkitystä opettajien ja muun koulun henkilökunnan työajalle. Opettajien työaika on työehtosopimusten mukaan yhtenäinen ja koostuu 60 minuutin jaksoista.
– Tästä ei voida poiketa, joten tämänkin takia koulupäivien yhteyteen sijoitettava harrastustoiminta on ajoitettava koulupäivän alkuun tai loppuun, sanoo työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Tomi Törrönen OAJ:stä.
Ohjaajalta vaaditaan paljon, pelkät lajitaidot eivät riitä
Iso kysymys on myös se, mistä löydetään pätevät harrastustoiminnan ohjaajat. Niillä oppilailla, joilla on erityisen tuen tarvetta koulupäivien aikana, on usein suuria tuen tarpeita myös vapaammissa tilanteissa, esimerkiksi harrastustoiminnassa. Tällöin ohjaajien pedagoginen osaaminen on tärkeää.
– Vaikka joku lukiolainen tai ammattikoululainen saattaa tuntea oman lajinsa erinomaisesti ja osata opettaa lajitaitoja, hänellä ei ole osaamista erilaisten tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohtaamiseen. Jo pelkät ryhmänhallintataidot ovat sellaisia taitoja, joita harrastustoiminnan ohjaamiseen tarvitaan, ja joita ei kouluttamattomilla ohjaajilla automaattisesti ole, Jokinen sanoo.
Kokeilumahdollisuuksia tarvitaan, jotta aidosti mieluisa harrastus löytyy
Lähtökohtana Suomen mallissa on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus aidosti mieluisaan harrastukseen. Harrastustoimintaa pitää siis tarjota laajalla skaalalla ja lasten ja nuorten omia toiveita kuunnellen.
Nuorten osallistaminen harrastustoiminnan suunnitteluun vaatii paljon panostusta.
– Jos nuorella ei ole koskaan ollut mahdollisuutta tutustua laajasti erilaisiin harrastuksiin, silloin hän ei edes voi tietää, millaisia mahdollisuuksia harrastamiseen voi olla. Siksi olisi tärkeää esitellä harrastusmahdollisuuksia ja antaa kokeilumahdollisuuksia ennen kuin harrastustoiminnan varsinaisesta järjestämisestä päätetään, Jokinen sanoo.
Kuva: Leena Koskela