• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ:n sähköisissä jäsenpalveluissa on käyttökatko tiistaista 1.6. klo 16 tiistaiaamuun 15.6.  Lue lisää. Huom! Yhteydenottolomakkeet toimivat normaalisti!

Suuri enemmistö ehdokkaista: ryhmäkoot kuriin ja oppimisen tuki kuntoon

01.06.2021 - 13.34 Uutinen
Kuvituskuva

Jos uudet kuntapäättäjät valitaan OAJ:n vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista, ryhmäkokoja ja oppimisen tuen toteutumista seurataan kunnissa lähivuosina entistä tarkemmin.    

Kuntapäättäjillä on tuntuvasti vaikutusvaltaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen resursseihin. Valtiovalta määrää säädöksillään opetuksen valtakunnallisen minimimäärän, mutta opetuksen tosiasiallinen laatu, sen painotukset ja järjestämistavat linjataan vahvasti paikallisilla voimavarapäätöksillä. 

OAJ:n vaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin mielipiteitä aiheista, joihin kuntapäättäjillä on valtaa vaikuttaa. Äänestäjien uskottiin olevan kiinnostuneita muun muassa siitä, mitä mieltä ehdokkaat ovat perusopetuksen ryhmäkoon rajaamisesta ja oppimisen tuen turvaamisesta.   

Perusopetuksen ryhmäkoosta esitettiin väittämä ”kunnassani ryhmäkoko pitää rajata ja rajauksessa on huomioitava tukea tarvitsevien oppilaiden määrä”.  Valtaosa vastaajista eli 83 prosenttia oli tästä samaa mieltä.  

OAJ:n mielestä laadukasta opetusta on mahdollista antaa vain, jos ryhmäkoot ovat riittävän pienet. OAJ esitti jo 2019, että opettajamitoitus säädettäisiin koulutuksen järjestäjää velvoittavaksi. Järjestö esitteli omat ryhmäkokosuosituksensa, joiden mukaan esimerkiksi 1.2.-luokilla suhdeluvun pitäisi olla 1:18 ja sitä ylemmillä luokilla 1:20. Mallissa yksi opettajan antama tunti vastaisi 18 tai 20 oppilaan oppituntia.  OAJ:n mallissa suhdeluku ottaisi huomioon myös oppijoiden tuen tarpeen.   

Vaikka ryhmäkoosta ei tällä hetkellä olekaan perusopetuksessa säädöksiä, äänestäjät ja päättäjät voivat arvioida oman kuntansa ryhmäkokoja esimerkiksi juuri OAJ:n suosituksen avulla. 

Säästämistä oppimisen tuen kustannuksella ei hyväksytä 

Ehdokkailta kysyttiin myös erityisen tuen oppijoiden asemasta. OAJ:n vaalikoneen väittämänä oli ”säästäminen erityisen tuen oppijoiden kustannuksella on kunnissa lopetettava”, ja 75 prosenttia ehdokkaista oli tästä samaa mieltä.   

Oppimisen tuen kangertelu ja oppilaiden oikeus saada erityisopetusta onkin ollut yksi kuntavaaliviikkojen puheenaiheista. OAJ on muistuttanut paikallisia päättäjiä siitä, että liian vähäiset erityisopetuksen resurssit eivät saa vaikeuttaa tai estää tuen saamista.  

Esimerkiksi erityisopettajien ja erityisluokkien määrän on perustuttava todelliseen tarpeeseen, eikä kunta voi säästösyistä rajoittaa lailla turvattujen tukimuotojen saatavuutta.

OAJ jätti erityisen tuen ongelmiin liittyvän kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle 31.5. linkki 

Suurten kaupunkien ehdokkaat vielä yksituumaisempia ryhmäkoon ja oppimisen tuen merkityksestä  

Maan kahdeksan suurimman kaupungin ehdokkaat tuntuvat olevan vielä yksituumaisempia opetusryhmien koon merkityksestä oppimiseen kuin kuntavaaliehdokkaat keskimäärin.  

Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion ehdokkaista peräti 87,6 prosenttia oli samaa mieltä OAJ:n vaalikoneen ryhmäkokoväittämän kanssa, kun valtakunnallinen ehdokkaiden vastausten keskiarvo oli 83 prosenttia.   

Yksimielisimpiä vastauksissaan olivat tamperelais- ja turkulaisehdokkaat, molempien keskiarvo oli 90 prosenttia.     

Sama suurimpien kaupunkien ehdokkaiden näkemysten erottuminen valtakunnallisesta keskiarvosta näkyy myös erityisen tuen kysymyksessä. Kahdeksan suurimman kaupungin ehdokkaista 81 prosenttia oli samaa mieltä väittämästä ”säästäminen erityisen tuen oppijoiden kustannuksella on kunnissa lopetettava”, kun koko maan keskiarvo oli 75 prosenttia.  

Yksimielisin näkemys suurimpien kaupunkien ehdokkaista oli turkulaisilla, 85 prosenttia.     

Teksti Heikki Sahlman