Etätyöskentely on vaikeuttanut opiskelijoiden opintojen etenemistä toisella astella, osoittaa tiistaina julkistettu selvitys. Tuloksissa nousee selkeästi esiin, että poikkeusaika on kuormittanut opetushenkilöstöä ja lisännyt työmäärää. Nyt tarvitaan työssä jaksamista tukevia toimenpiteitä ja rahoitusta oppimisvajeiden paikkaamiseen. Samanaikaisen etä- ja lähiopetuksen kuormittavuus on otettava vakavasti, kun pohditaan etäopetuksen määrää jatkossa.
Selvitys koronavirusepidemian vaikutuksista toisen asteen koulutukseen luovutettiin tiistaina opetusministerille. Owalgroupin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä kartoitettiin vaikutuksia koulutuksenjärjestäjien, opetus- ja ohjaushenkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmista.
Lukiossa muutokset ovat vaikuttaneet kurssien keskeytymisenä ja opintojen kertaamisena. Koulutuksen järjestäjät arvioivat, että opintosuunnitelmien muutoksilla on vaikutusta esimerkiksi lukiossa ylioppilastutkintosuunnitelmiin. Opetus- ja ohjaushenkilöstöstä lähes puolet arvioi, että yksittäisten opiskelijoiden opinnot eivät ole edenneet suunnitellusti. Lukiolaisista 12 prosenttia ilmoitti, että heidän suorittamiensa kurssien määrä on vähentynyt.
Ammatillisessa koulutuksessa on jouduttu tekemään opintoihin suurempia muutoksia ja esimerkiksi muuttamaan opintojen järjestystä siten, että käytännön oppimista on jouduttu siirtämään.
Ammatillisessa koulutuksessa opintojen arvioitiin viivästyneen keskimäärin 20 prosentilla opiskelijoista.
Opiskelijoilta kysyttiin myös arvioita siitä, mitä vaikutuksia poikkeusajalla on heidän jatko-opintoihinsa ja työllistymiseensä tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen vastaajista jopa 37 prosenttia arvioi, että koronatilanne on heikentänyt heidän työllistymisnäkymiään.
Etäopetus ja poikkeusjärjestelyt kuormittaneet opetushenkilöstöä
Selvityksen mukaan yli 80 prosenttia lukion ja 75 prosenttia ammatillisen opetushenkilöstöstä koki työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin olevan hieman tai merkittävästi heikompaa kuin ennen korona-aikaa.
Molemmissa koulutusmuodoissa yli puolet opettajista on kyselyn mukaan antanut samanaikaisesti lähi- ja etäopetusta.
Vastanneista 85 prosenttia ammatillisen ja 90 prosenttia lukion opetushenkilöstöstä kertoi työhön käytetyn ajan lisääntyneen paljon tai hieman.
– Tämä on huolestuttava tieto ja nämä luvut kuormituksesta on otettava vakavasti. Tarvitaan työssä jaksamista tukevia toimenpiteitä kuten työnohjausta, sanovat OAJ:n erityisasiantuntijat Inkeri Toikka ja Tuomo Laakso.
Jos opetuksen antamisen tapoja halutaan jatkossa monipuolistaa ja tarjota sekä lähi- että etäopetusta, on nämä tehtävä selkeästi toisistaan erillään. Tähän tarvitaan yhä enemmän opettajia, Toikka ja Laakso toteavat.
Molemmissa koulutusmuodoissa opetus- ja ohjaushenkilöstöstä valtaosa koki, että oma osaaminen on kehittynyt koronavirusepidemian aikana: niin opetus- ja ohjaustapoihin kuin sovelluksiin ja laitteisiin liittyvä osaaminen on parantunut.
Poikkeusajalla pitkäaikaisvaikutuksia
Molemmilla koulutusasteilla on otettu käyttöön nopeutetulla aikataululla digitaalisia työvälineitä ja oppimisalustoja. Samalla on uudistettu työtapoja, kehitetty laaja-alaisemmin pedagogiikkaa ja monipuolistettu arviointia.
– Etäohjaus ja -arviointi voivat tehostaa koulutusta ja lisätä ohjausta etenkin pitkien etäisyyksien päässä olevilla työpaikoilla ammatillisessa koulutuksessa, Toikka sanoo.
– Lukiokoulutuksessa etenkin harvinaisempien oppiaineiden, esimerkiksi harvinaisten kielten opetuksessa, etäopetusta olisi mahdollista hyödyntää laajemmin oppilaitos ja kuntarajat ylittäen, Laakso arvioi.
Molemmissa koulutusmuodoissa on opiskelijoita, joilla on tarve pitkäaikaiseen oppimisen tukeen poikkeusajan jälkeen. Tämä edellyttää niin henkisiä kuin taloudellisia resursseja koulutuksen järjestäjiltä, henkilöstöltä ja opiskelijahuollon toimijoilta. Suurimpia vaikutuksia poikkeusajalla on erityistä tukea tarvitseville ja heikon kielitaidon omaaville opiskelijoille.
OAJ korostaa, että poikkeustilan aiheuttamat aukot oppimisessa edellyttävät lisärahoitusta tukiopetukseen, pienryhmäopetukseen, erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen ja opiskeluhuollon palveluihin. Selvityksen tuloksia on luettava tarkasti, kun pohditaan etäopetuksen määrää jatkossa.
Kuva: Leena Koskela