Korona toi uudet haasteet myös työsuojeluun. Työsuojelun yhteistoiminta on koko työpaikan yhteinen asia ja sen puutteisiin on suhtauduttava vakavasti.
Työturvallisuuskeskus (TTK) toteutti joulukuussa 2020 kuntaryhmän seurantakyselyn työsuojelupäälliköille, työsuojeluvaltuutetuille ja henkilöstön edustajille. Vastauksista ilmeni, että työsuojelun yhteistoiminta on poikkeusoloissa edelleen puutteellista. Sama ongelma on huomattu myös OAJ:n työpaikoilla.
– Korona toi uudet haasteet ja tarpeet myös työsuojeluun. Epidemian alkaessa yhteistyömuodot olivat epäselvät, eikä tiedetty kuka antaa ohjeita ja milloin niitä saadaan. Kriisissä unohtui työsuojelun yhteistoiminnan mahdollisuudet. Työsuojeluvaltuutettu on henkilöstön edustaja ja hänen mukanaolo koronaryhmissä vähentäisi huolta työyhteisössä, toteavat OAJ:n työhyvinvoinnin erityisasiantuntijat Sari Melkko ja Teija Golnick.
Työsuojelun yhteistoiminta on poikkeusoloissa edelleen puutteellista.
TTK:n kyselyn vastausten mukaan yhteistoiminnan koettiin jopa vähentyneen normaalitilanteesta, eikä henkilöstöä edustavia työsuojeluvaltuutettuja ja tai työsuojelupäällikköä otettu riittävästi mukaan turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien ohjeiden käsittelyyn.
– Puutteet näkyvät jäsenten yhteydenotoissa ja kysymyksissä. Meihin otetaan yhteyttä asioissa, joihin hyvin toimiva työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla vastaisi. Ongelmana on, etteivät työsuojeluvaltuutetut pääse tekemään tarvittavaa yhteistyötä, kertovat Melkko ja Golnick.
Tiedonkulku lisää työturvallisuutta
– Työsuojeluvaltuutetut tuntevat työpaikan arjen. Kun mietitään korona-ajan toimintaa ja ohjeistusta, olisi luonnollista ottaa myös työsuojeluvaltuutetut työhön mukaan. Työsuojelun yhteistoiminta koskee koko työpaikkaa, Melkko painottaa.
Työsuojelun yhteistoiminta on Melkon ja Golnickin mukaan työnantajien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jonka tarkoitus on lisätä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Lisäämällä työsuojelun osallistumismahdollisuuksia tehdään työpaikoista turvallisempia.
Työsuojeluvaltuutetut tuntevat työpaikan arjen.
– Esimerkiksi sisäisellä viestinnällä on suuri rooli työturvallisuuden lisäämisessä, koska vain ajantasaisella tiedolla voidaan työpaikolla toimia oikein. Korona-aikana tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten tiedon on työpaikoilla kuljettava sujuvasti.
Joulukuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 319 vastaajaa, joista vajaa kolmannes oli työsuojelupäälliköitä, seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja pieni joukko muita henkilöstönedustajia. Vastaava kysely tehtiin koronaepidemiatilanteen alkuvaiheessa huhtikuussa 2020.
Teksti: Henna Honkalo
Kuva: Leena Koskela