Psykologi Katariina Salmela-Aron tuore tutkimus kertoo opettajien jaksamisesta korona-aikana. Eriasteisesta työuupumuksesta kärsii yli 70 prosenttia vastaajista.
Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aron tutkimus opettajien uupumuksesta korona-aikana on täydentynyt loppuvuoden luvuilla. Tulokset vastaavat aika lailla kevään lukuja, mutta edelleen työstä innostuneiden määrä on laskenut ja työuupuneiden määrä pysynyt hyvin korkealla tasolla.
– Kaikkiaan yli 70 % opettajista kuului erilaisiin uupumusryhmin joulukuussa 2020. Työuupumus on nyt tosi voimakasta ja oleellista on myös se, että innostus työhön on laskenut voimakkaasti. Riskinä on, että opettajat menetetään muihin tehtäviin, toteaa Salmela-Aro.
Salmela-Aron mukaan työuupuneet opettajat stressasivat enemmän koronasta ja sen eriarvoistavasta vaikutuksesta. Työstä uupuneet opettajat kokivat, että he onnistuivat heikommin tukemaan oppilaita etäopetuksessa.
Innostuneet opettajat sen sijaan kokivat, että etäopetussiirtymä oli onnistuneesti hoidettu. Työssä jaksamisessa auttoi myös hyvä ja motivoiva rehtori. Oppilaiden hyvät digitaidot lisäsivät myös positiivista kokemusta.
Vaatimukset ja voimavarat tasapainoon
Tutkimuksen tuloksista koottiin opettajien viisi erilaista työhyvinvointiprofiilia. Vastaajista 18,8 % sijoittui vakavan työuupumuksen alueelle kokonaisuupumuksen näkökulmasta. Vakavasti työuupuneista kyynisiä oli vastaajista puolet (9,4 %). Työuupumisriskissä tulkittiin olevan 30 % vastaajista. Työstä innostuneet, mutta samalla uupuneet (22,6 %) profiilia erotti korkean työn imun lisäksi korkea uupumusasteinen väsymys. Työstä innostuneita ja hyvinvoivia oli vastaajista enää 28,3 %.
Salmela-Aron mukaan opettajien työuupumuksessa on kyse työn vaatimusten ja voimavarojen välisestä epäsuhdasta.
– On tärkeää, ettei opettajia syyllistetä. Uupumus ei ole mikään persoonallisuuden piirre. Työtä on mahdollista muokata niin, ettei se uuvuta. Esimerkiksi lisätä työhön saatavia voimavaroja kuten muiden tukea, koulutusta ja yhteisopettajuutta sekä vähentää vaatimuksia kuten työmäärää. Myös palautumisesta on tärkeää huolehtia.
On tärkeää, ettei opettajia syyllistetä. Työtä on mahdollista muokata niin, ettei se uuvuta.
Ensiapua työstä innostuneille mutta uupuneille
Tutkimuksessa tunnistetuilla opettajaprofiileilla on Salmela-Aron mukaan erilaiset keinot uupumuksen vähentämiseksi.
– Innostuneiden, mutta väsyneiden opettajien tavoittaminen on tärkeää, sillä esimerkiksi työn rajaaminen ja palautumisesta huolehtiminen suojaisi heitä uupumiselta.
– Voimavarojen luomiseen tulisi panostaa nopeasti. Keinoina voisivat olla esimerkiksi yhteisopettajuus, tuki rehtorilta ja työkavereilta, hyvinvointikoulutus, digitaitojen kehitys sekä ammatillinen lisäkoulutus, Salmela-Aro sanoo.
Salmela-Aron mukaan voimakkaasti uupuneille sairasloma tai selkeä työn rajaamisen merkitys voimistuvat. Voimavarojen lisääminen ei ehkä enää auta, vaan on keskityttävä työn vaatimusten vähentämiseen.
Innostuneiden, mutta väsyneiden opettajien tavoittaminen on tärkeää, työn rajaaminen ja palautumisesta huolehtiminen suojaisi heitä uupumiselta.
– Uupuneet ja kyyniset -ryhmä sen sijaan mitä luultavimmin siirtyy muihin tehtäviin. Heillä on erityisesti haasteita löytää työn merkityksellisyys, ja ovat siten tulleet kyyniksi sitä kohtaan, Salmela-Aro toteaa.
Opettajien työuupumus koronavuonna -tutkimuksen aineistossa oli 1503 vastaajaa, vastaajien keski-ikä oli 47,8 vuotta. Koulutusasteittain vastanneet opettajat olivat varhaiskasvatuksesta 11,7 %, alakouluista 34,3 %, yläkouluista (sisältäen yhtenäiskoulut) 23,4 %, lukioista 10,7 %, ammattikouluista 13,4 % ja muista kouluista 6,5 %.
Teksti: Henna Honkalo
Kuva: Leena Koskela