Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittäminen sai uudet suositukset
Opetusministerin nimittämä foorumi antoi torstaina suosituksensa varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusten kehittämiseen. OAJ piti foorumissa vahvasti esillä varhaiskasvatuksen opettajan työn pedagogista erityisluonnetta. Varhaiskasvatuksen eri ammattilaisten selkeät osaamisprofiilit tukevat alan pitovoimaa ja parantavat varhaiskasvatuksen laatua.
Uusi varhaiskasvatuslaki tuo varhaiskasvatukseen uuden henkilöstörakenteen, joka pitää sisällään varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin ja lastenhoitajan tehtävät. Laki tuli voimaan vuonna 2018, mutta uuteen henkilöstörakenteeseen on siirryttävä vuoteen 2030 mennessä.
Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisen foorumi julkisti torstaina työnsä tulokset. Foorumi totesi, että alan pitovoimaa lisää se, että eri tavoin koulutetuilla ammattilaisilla on selkeät profiilit ja ammatillisten vastuidet rajat tunnistetaan.
Opettajan kirkas pedagoginen tehtävä auttaa muidenkin työnkuvien pohdinnassa
OAJ vaikutti foorumissa vahvasti, jotta pedagoginen osaaminen painottuu riittävästi varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Vastaavasti erityisopettajalla eriytyvässä osaamisessa painottuu erityispedagoginen osaaminen lapsen kasvun ja oppimisen tuen asioissa. Näin kirkastetaan opettajan tehtävää ja koulutuksen mukainen osaaminen hyödynnetään.
– Opettajan tehtävän kirkastaminen auttaa myös tilanteessa, kun varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävää kunnassa pohditaan. Tämä tukee lain tavoitetta selkeyttää tehtävärakenteita ja edistää tarkoituksenmukaista eri tavalla painottuneen osaamisen hyödyntämistä päiväkodeissa, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä, joka oli foorumissa mukana.
Foorumi esittää, että varhaiskasvatuksen koulutusten tuottamia ammatillisia osaamisprofiileja tulee edelleen selkiyttää. Koulutusten tulee ohjata opiskelijoita rakentamaan ammatillista identiteettiään siten, että he tunnistavat oman ja muiden ammattilaisten osaamisen vahvuudet ja rajat ja kykenevät toimimaan rakentavasti moniammatillisessa yhteistyössä.
Koulutusmääristä laadittava suunnitelma ja turvattava ennakoitava rahoitus
Varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on suuri pula. Koulutukseen on annettu lisäresursseja ja koulutusmäärät ovat viime vuosina lähes kaksinkertaistuneet, mutta se ei vielä riitä.
Foorumin mukaan ensimmäinen askel työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi on se, että tutkintokoulutusten koulutusmääriksi laaditaan suunnitelma ja turvataan koulutuksille ennakoitava rahoitus.
Ensimmäistä tutkintoaan suorittaville suunnattujen nykyisten aloituspaikkojen lisäksi enemmän joustavia koulutuspolkumahdollisuuksia. On kuitenkin olennaista, että joustavien koulutuspolkujen toteutuksessa pidetään huoli koulutusten laadusta. Koulutuksia markkinoitaessa tulee realistisesti tuoda esiin koulutuksen vaatima työpanos ja aikaresurssi.
Foorumi linjasi, että varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisen tulee olla vahvasti tutkimusperusteista ja tapahtua yhteistyössä työelämän kanssa.
Kehittämistyö jatkuu
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen vuonna 2018 asettama, vuosina 2019–2020 toiminut kehittämisfoorumi kokosi yhteen varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavia tahoja eri koulutusasteilta ja koulutusmuodoista. Puheenjohtajana toimi professori Kirsti Karila.
Suositusten lisäksi foorumin työskentely on tähdännyt yhteisen ymmärryksen luomiseen ja alueellisen tilannekuvan hahmottamiseen. Foorumi totesi, että toimeksianto oli laaja ja osaan tehtävistä pystyttiin paneutumaan vasta alustavasti.
Suositusten vieminen käytäntöön vaatii eri tahojen erillisiä ja yhteisiä toimia. Seuraava askel onkin konkreettisen toimintasuunnitelman laatiminen kehittämisfoorumin suositusten pohjalta. Ministeriö asettaa työryhmän toimintasuunnitelman laatimista varten vuoden 2021 alussa.
Teksti: Heta Lievonen
Kuva: Leena Koskela